Koululla on ainutlaatuiset mahdollisuudet tarjota lapsille ja nuorille eväät aktiiviseen maailmankansalaisuuteen. Oppimateriaalit voivat toimia selkärankana opetussuunnitelman mukaiselle globaalikasvatukselle. Onnistuminen tässä edellyttää tietoisia valintoja ja kykyä katsoa myös sanojen taakse, todettiin globaalikasvatusverkoston järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Järjestöjen koollekutsuma keskustelutilaisuus (21.9.2017) kokosi Maikki Friberg -kodin täyteen asiantuntijuutta: oppikirjailijoita, yliopistoväkeä, kustantamojen edustajia, viranomaisia ja järjestöväkeä. Keskustelun aiheena olivat uusien opetussuunnitelmien painotukset ja niiden esilletulo oppimateriaaleissa.

Uuden opetussuunnitelman myötä koulujen yhteiskunnallinen rooli vahvistuu. Koulut nähdään yhteiskunnallisen muutoksen tekijöinä, jotka ovat omalta osaltaan rakentamassa kestävää tulevaisuutta ja tarjoamassa lapsille ja nuorille eväitä aktiiviseen maailmankansalaisuuteen.

* * *

Perinteiset oppikirjat ja opettajan materiaalit ovat merkittävässä roolissa koulussa, vaikka monet opettajat etsivätkin aktiivisesti muutakin materiaalia opetuksensa tueksi.

Alustajana toiminut pitkän linjan oppikirjailija, dosentti Hannele Cantell vertasi oppikirjaa luurankoon: sen tulisi sisältää alan ydintieto, perusasiat ja käsitteet, joiden ympärille ymmärrystä on helppo rakentaa. Oppikirja ei voi sisältää kaikkea ja monia tärkeitäkin asioita on pakko jättää pois. Se mitä kirjaan jää, tulee puntaroida huolellisesti.

Länsimaalaisuuden representaatioista oppikirjoissa väitellyt Pia Mikander nosti alustuksessaan esille esimerkkejä siitä, millaisiin sudenkuoppiin oppikirjoissa helposti pudotaan – ja millaisin keinoin kuopat voi välttää.

Kolonialistista otetta esiintyy oppikirjoissa enää harvoin, mutta yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia vastaan sotivia sisältöjä löytyy yhä. Ei ole yhdentekevää millä tavoin asiat sanoitetaan: kerrotaanko Kolumbuksen tuoneen retkiltään korujen ja papukaijojen lisäksi intiaaneja, vai vangittuja ihmisiä. Tai vertaillaanko väritystehtävien avulla, millaisia alueita Rooman valtakunta laajimmillaan sisälsi suhteessa siihen, mitä alueita arabit valloittivat.

Toiseuden alleviivaamisen sijaan asioista ja ihmisryhmistä voisi puhua neutraalimmin. Yhä useammin koululuokassa on taustaltaan moninaisia lapsia, jotka tulisi huomioida oppimateriaalia tehdessä. Oppikirjan näkökulmavalinta voi vaikuttaa paitsi oppilaiden tapaan katsoa maailmaa myös tulla nähdyksi. On tehtävä tietoisia valintoja sen suhteen, kenen näkökulmasta maailmaa käsitellään ja millaisia positioita kirjan käyttäjille tarjotaan.

* * *

Tilaisuudessa esiteltiin viittä vaille valmis järjestöjen laatiman laatutyökalu, johon toivottiin myös kommentteja oppikirjailijoilta. Työkaluun on koottu muistilistan muotoon asioita, jotka oppimateriaaleja tehdessä on hyvä pitää mielessä: onko ihmisoikeudet huomioitu, edistääkö materiaali yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, entä kestäviä elämäntapoja ja aktiivista kansalaisuutta, mitä käyttämämme kuvat kertovat?

Verkosto on tarjonnut asiantuntijatukea oppikirjakustantamoille ja kommentoinut viime vuosina useita oppikirjojen käsikirjoituksia. Työkalun avulla järjestöt toivovat viestinsä tavoittavan oppikirjojen tekijät jo aikaisemmassa vaiheessa. Työkalu tukee myös järjestöjen oman työn laatua. Useat järjestöt tuottavat oppimateriaalia kouluille ja painotusten tulisi olla paikallaan myös näissä materiaaleissa. Viimeistelty versio työkalusta on tarkoitus julkaista vielä tämän vuoden aikana.

Järjestöjen organisoima keskustelutilaisuus opetussuunnitelman painotuksista oli laatuaan ensimmäinen. Tavoitteena oli löytää yhdessä toimivia keinoja koulujen globaalikasvatuksen tukemiseen ja etsiä paikkoja yhteistyölle. Innostuneesta keskustelusta päätellen tälle on tilausta.

Lisää uusi kommentti

Jaa sosiaalisessa mediassa