Suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälisesti korkeaa tasoa, mutta luotto omiin kykyihin yhteiskunnallisena toimijana on heikkoa, kertoo kansainvälinen vertailututkimus.

24 maan joukossa suomalaiset nuoret sijoittuvat yhteiskunnalliselta tietämykseltään neljän parhaan joukkoon. Myös nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan on lisääntynyt, mutta on edelleen vertailumaihin verrattuna vähäistä. Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on puolestaan korkeampaa kuin minkään muun vertailumaan nuorilla.

Kansainvälinen nuorten yhteiskunnallisten tietojen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus (ICCS 2016 – International Civic and Citizenship Education Study 2016) on juuri julkaistu. Tutkimus toteutettiin Suomessa keväällä 2016 kolmatta kertaa. Aiemmat tutkimukset ovat vuosilta 1999 ja 2009. Tutkimuksen kohteena olivat 8.-luokkalaiset.

Tutkimuksen mukaan suomalaiskoulut ovat yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen oppimisympäristöinä keskimääräistä parempia verrattuna muiden maiden kouluihin. Suomessa koulut tarjoavat erilaisia osallistumismahdollisuuksia nuorille ja opettajilla on hyvät valmiudet opettaa yhteiskunnallisia aineita ja taitoja. Nykyiseen opetussuunnitelmaan sisällytetty globaalikasvatus antaa keinoja ja menetelmiä vahvistaa näitä taitoja entisestään.

Järjestöjen ja koulujen yhteistyöllä voidaan kannustaa nuoria luottamaan omiin voimavaroihinsa yhteiskunnallisina toimijoina ja tarjota matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia nuorten tärkeinä pitämiin asioihin. Tutkimuksen mukaan suomalaisia nuoria kiinnostavat etenkin ympäristökysymykset ja he suhtautuvat myönteisesti tasa-arvokysymyksiin. Monet järjestöt tarjoavat nuorille väyliä toimia näiden asioiden edistämisen parissa. Järjestöt voivatkin toimia linkkeinä koulun ja nuorisotyön välissä tarjoten nuorille kanavia yhdistää koulussa opittua yhteiskunnallista osaamista omiin vapaa-ajan kiinnostuksen kohteisiin.

Järjestöillä on myös vahva kokemus ja osaaminen globaalikasvatuksen teemoihin liittyen. Järjestöjen taitojen jakaminen kouluille auttaa opettajia juurruttamaan globaalikasvatusta entistä syvemmälle opetukseen. Kun yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemat leikkaavat opetussuunnitelman mukaisesti läpi kaikkien kouluaineiden, myös nuoret rohkaistuvat näkemään oman osaamisensa ja potentiaalinsa aktiivisina kansalaisina.

ICCS 2016 -tutkimuksen (International Civic and Citizenship Education Study 2016) toteutti Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Siihen osallistui 24 maata. Suomessa tutkimukseen osallistui 179 yläkoulua, noin 3200 kahdeksannen vuosiluokan oppilasta ja noin 2200 opettajaa.

Lisää uusi kommentti

Jaa sosiaalisessa mediassa