videokuva.jpgLataa viittomakielinen video

Suurin osa nykyisistä kehitysmaista on eurooppalaisten vanhoja siirtomaita Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Valloittajat käyttivät siirtomaiden luonnonvaroja ja ihmisiä omien taloudellisten etujensa mukaisesti. Työvoimaa ja raaka-aineita, kuten kuparia, kultaa, tupakkaa, teetä ja kahvia, vietiin valloitetuista maista häikäilemättömästi.

Siirtomaavallan aika näkyy kehitysmaiden elämässä vielä nykyäänkin. Monet entiset siirtomaat tuottavat edelleen halvalla raaka-aineita, jotka jalostetaan muualla. Monikansalliset yhtiöt toimivat nyt kehitysmaissa niiden rakenteiden päällä, jotka siirtomaa-aika jätti jälkeensä.

Kehitysmaiden köyhyyden syyt ovat kuitenkin moninaisemmat. Korruptio, huono hallinto ja puutteet terveydenhuollossa asettavat esteitä kehityksen tielle. Esimerkiksi aidsin leviäminen on suuri haaste useissa kehitysmaissa.

Myös ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kielteisesti erityisesti etelän köyhiin, maatalousvaltaisiin maihin.

Äärimmäinen köyhyys on usein seurausta aseellisista konflikteista. Sodat ja väkivalta eivät jää vain paikallisiksi ongelmiksi, vaan vaikuttavat kansainvälisesti. Suomessakin kehitysmaiden ongelmat näkyvät ihmiskaupan ja pakolaisuuden muodossa. Suurimmat määrät pakolaisia ottavat kuitenkin vastaan muut kehitysmaat, Eurooppaan tai Suomeen heistä päätyy vain murto-osa.

Muita selkeästi kansainvälisiä ilmiöitä ovat maiden rajat ylittävä rikollisuus, huumekauppa ja ympäristötuhot. Politiikassa ja mediassa enemmän huomiota saattavat kuitenkin saada esimerkiksi terrorismi kuin kehitysmaiden terveydenhuollon ongelmat, vaikka ripuli tappaa maailmanlaajuisesti enemmän ihmisiä.