videokuva.jpg

Lataa viittomakielinen video

Suurin osa maailman kuuroista asuu kehitysmaissa, joissa syrjintä ja ennakkoluulot kuuroja kohtaan ovat yleisiä. Suurin osa kuuroista kehitysmaissa elää suuressa köyhyydessä.

Asenteet kuuroja kohtaan ovat monissa kehitysmaissa hyvin negatiiviset. Monissa perheissä kuuroja lapsia jopa piilotellaan.

Viittomakielisiä roolimalleja ei ole, minkä seurauksena myönteisen käsityksen rakentaminen kuuroudesta on vaikeaa.

Monissa maissa kuuroilla ei ole täysiä kansalaisoikeuksia. He eivät saa esimerkiksi äänestää eivätkä mennä naimisiin toisen kuuron kanssa.

Kuurojen naisten ja tyttöjen asema kehitysmaissa on kaikista huonoin. He saattavat elää eristettynä ja halveksittuna tietämättömänä omasta arvostaan ja oikeuksistaan.

Suurin osa kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille eikä useimmilla vanhemmilla ole mahdollisuutta saada viittomakielen opetusta. Kuurot ovat siis usein eristyksissä jopa omassa perheessään, kun heillä ei ole yhteistä kieltä sisarustensa ja vanhempiensa kanssa. Jos lapsella ei ole omaa kieltä, se vaikuttaa hänen älylliseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseensä. Hänen mahdollisuutensa ymmärtää ympäröivää maailmaa on hyvin heikko ja aikuisena hän ei usein pysty suoriutumaan arkipäivän toimista riittävän itsenäisesti.

Vain murto-osa kuuroista lapsista kehitysmaissa käy koulua ja vain yksi prosentti saa opetusta viittoma- kielellä. Edes siellä missä on kuurojen kouluja tai erityisluokkia, opettajat eivät siis osaa viittoa. Harvat kuurot onnistuvat tämän takia käymään koulun loppuun.

Usein oman järjestön perustaminen on käynnistänyt kuurojen aseman kehityksen.

Avainkysymyksiä kehitykseen ovat:

  • viittomakielen lainsäädännöllinen asema
  • tiedon ja palvelujen saaminen viittomakielellä
  • viittomakielen tulkkipalvelujen kehittäminen.

Katso myös