Anna Kivimäki-Pelluz, Hanna Niittymäki ja Erkka Laininen hymyilevät kameralle.
Anna Kivimäki-Pelluz, Hanna Niittymäki ja Erkka Laininen keskustelivat Educa-messuilla. Kuva: Mika Niskanen / Fingo
Artikkeli

Kasvattajana kestävyyskriisin aikakaudella

Onko kasvattaja osa ratkaisua vai osa ongelmaa? Miten opettajan tai koulun pitäisi toimia kestävyyskriisin aikakaudella? Näitä asioita pohdittiin Educa-messujen Tulevaisuuden luokkahuone -lavalla.

Teksti: Doris Hakkarainen Kuva: Mika Niskanen

”Monikriisi tarkoittaa sitä, että nykyiset ratkaisut eivät toimi. Täytyy siis keksiä aivan jotain uutta.”

Näin kertoi oppilaitosten kestävään kehitykseen erikoistunut OKKA-säätiön suunnittelupäällikkö Erkka Laininen Educa-messujen lavalla. Fingon Transformer 2030 – Kestävyysosaajat -täydennyskoulutushankkeen järjestämässä keskustelussa pureuduttiin kasvattajan ja koulun rooliin kriisien aikakaudella. Mukana keskustelussa oli rauhankasvattaja, kirjailija ja opettajana pitkän uran tehnyt Hanna Niittymäki Suomen Rauhanpuolustajista sekä juontamassa Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz. Keskustelun taustalla on ajatus, että koulu toisintaa yhteiskunnan toimintatapoja ja kestämätöntä kehitystä. Samalla kestävä tulevaisuus on nostettu koko koulutusjärjestelmän tärkeimpien tehtävien joukkoon.

Laininen kehotti kasvattajia pohtimaan, minkälaisen haasteen keskellä yhteiskunta tällä hetkellä on – koulutuksen on tärkeää hahmottaa kehikko, jonka keskellä toimitaan sekä ymmärtää ne taidot, jotka ovat kestävän tulevaisuuden kannalta olennaisia.

Niittymäki vahvisti ajastusta: ”Kaikki on kestämättömällä pohjalla, jos jatketaan näin, emme selviä”.

Niittymäki korosti empatiataitojen tärkeyttä: ”Empatiapiirimme on hyvin rajallinen. Sitä tulee jatkuvasti kyseenalaistaa ja pohtia miten sitä voisi laajentaa. Ihminen on vain mikrobien kasvualusta. Ei ole helppoa alkaa näkemään itseään vain osana planeettaa. Mutta se on ainoa keino säilyä”.

Tunteiden käsittely kestävyysosaamisen ytimessä

Onko yksilön teoilla oikeasti väliä? Laininen kannusti ajatteluun, jossa jokaisella pienelläkin asialla ja teolla on väliä:

”Kasvattajien tulee pohtia miten vahvistaa nuorten ja aikuisten tulevaisuuden toivoa. Maailma on kuitenkin yhteisvaikutusten summa. Koulutuksessa voi aina pohtia mikä tuntuu merkitykselliseltä juuri nyt?”

Niittymäki huomautti, että merkityksellisyyttä voi pohtia vaikka utopioiden kautta ja kannusti utopiatyöskentelyyn: ”Millainen olisi se tulevaisuus, jossa kaikki olisi hyvin?”.

Tulevaisuuslukutaito on yhtä lailla taito, jota voi harjoitella ja kehittää. Toivottavien tulevaisuuksien ajattelu ja sen pohtiminen, miten tulevaisuus on läsnä tässäkin hetkessä, ovat hyödyllisiä myös tunteiden käsittelyyn. Laininen huomautti, että taide, mielikuvitus, luovuus ja intuitio ovat asioita, joita pitäisi saada lisää opetukseen.

Anna Kivimäki-Pelluz, Erkka Laininen ja Hanna Niittymäki istuvat lavalla keskustelemassa.
Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz haastatteli Erkka Lainista ja Hanna Niittymäkeä.

Mitä koulu ja opettaja voivat tehdä? Sekä Laininen että Niittymäki painottivat kuuntelemisen ja pysähtymisen tärkeyttä.

”Kasvattajan kannattaisi itse asiassa tehdä itse mahdollisimman vähän. Kuunnella nuoria ja yrittää olla liikaa turmelematta heidän mieltään”, sanoi Niittymäki hyväntahtoisesti.

”Pysähtymisen taito on tärkeä. Kun asioita tekee ilman kiirettä ja hyödyntää hiljentymistä, mahdollistaa se sekä itsensä että toisten kuuntelemisen”, kertoi Laininen.

Entä mitä ihmiskunnan pitäisi asiantuntijoiden mielestä oppia?

Laininen: ”Kaikki rajat ylittävä myötätunto ja sen vahvistaminen”.

Niittymäki: ”Näen isoimpana ongelmana yhä pahenevan viholliskuvien rakentamisen. Ihmisillä on paha tapa vastakkainasetteluun. Meidän täytyy alkaa suhtautua myötätuntoisesti kaikkeen ihmiskuntaan”.

Täydennyskoulutuksesta eväitä kestävyysosaajien kasvattamiseen

Myös kasvattaja tarvitsee aikaa, tilaa ja tukea kestävyyskriisiin liittyvien asioiden pohtimiseen. Fingon Transformer 2030 – Kestävyysosaajat -hankkeen maksuttomat täydennyskoulutukset tarjoavat eväitä kestävyyskasvatukseen ja kestävän elämäntavan todeksi elämiseen oman opetus- ja kasvatustyön arjessa.

”On ollut niin ihanaa, että en haluaisi tämän ollenkaan loppuvan! Voisin tulla näihin koulutuspäiviin vaikka joka kuukausi”, kertoi syksyn koulutuksiin osallistunut kasvattaja palautteessaan.

Täydennyskoulutuksen teemoina ovat muun muassa tunteiden, arvojen ja  dialogin rooli hyvän ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kouluttajina toimivat tutkimus- ja järjestökenttien asiantuntijat.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan koulutuksiin.

Kuvaa Tulevaisuuden luokkahuone -lavasta, jossa keskustelijat ja yleisöä.
Keskustelu järjestettiin Educa-messuilla Tulevaisuuden luokkahuone -lavalla.

Uusimmat artikkelit