Koulun toimintakulttuurin kehittämisen keskiössä on vuorovaikutus ja mahdollisuuksien tarjoaminen.
Teksti: Globaalikasvatus tutuksi
Karhuvirta ja Lestinen huomasivat alakoulua koskevassa tutkimuksessaan, että globaalikasvatusta toteutettiin pääasiassa ulkopuolisen tahon aktivoivana tapahtumana tai toimintana. Haastatellut opettajat kuvasivat yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa myönteisenä vaihteluna.
Pohdittaessa, miten rakentaa merkityksellistä osallistumista kouluyhteisössä, voisi järjestöjen roolina olla sekä tarjota yksilöille tilaa toimia että motivoida yksilöitä aktiiviseen toimintaan.
***
Karhuvirran ja Lestisen tutkimuksessa opettajat toivat kuitenkin esiin myös kriittisiä näkökulmia kansalaisjärjestöjen ja koulujen yhteistyöstä.
Opettajat korostivat globaalivastuun juurruttamisen merkitystä koko koulun toimintakulttuuriin yksittäisten tapahtumien ja tempausten sijaan.
Opettajilla oli valmiutta osallistaa oppilaita globaalien teemojen käsittelyyn ja he toivoivat voivansa viisastua ja pohtia globaalikasvatuksen konkreettisia muotoja yhdessä oppilaiden kanssa.
***
Koulun toimintakulttuuria voidaan kuvata Ritchhartin luoman malli avulla. Tässä mallissa koulun toimintakulttuuri koostu kahdeksasta osatekijästä: kieli, aika, oppimisrutiinit, mallintaminen, vuorovaikutus, mahdollisuudet, oppimisympäristö ja odotukset.
Globaalikasvatuksen toimintakulttuuria kehitettäessä on olennaista kiinnittää huomio siihen, millaista ilmaisua yhteisössä suositaan tai miten aika, oppimisrutiinit ja -ympäristö ymmärretään.
Koulun toimintakulttuurin kehittämisen keskiössä on vuorovaikutus ja mahdollisuuksien tarjoaminen. Globaalikasvatuksen pedagogiikassa tulee huomioida opetuksen lisäksi myös koko koulun toimintakulttuuri.
Toimintakulttuuria voi edistää jaetun asiantuntijuuden kehittäminen kansalaisjärjestöjen kanssa, jolloin koulun toiminnassa keskiöön nousevat oppilaat ja merkitykselliset oppimiskokemukset.
***
Voisiko koulun toimintakulttuurin kehittäminen siis lähteä liikkeelle ajatuksesta, jossa viisastuisimme yhdessä? Yhteinen viisastuvien joukko voisi pitää sisällään oppilaita, opettajia, vanhempia, nuorisotyöntekijöitä ja kansalaisjärjestötoimijoita, jotka kaikki tuovat oman näkökulmansa koulun toimintakulttuuriin.
**
Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen koulutuskokonaisuuden Koulun toimintakulttuuri – globaalikasvatus osaksi arkea tavoitteena on täydentää muiden koulutuskokonaisuuksien teemoja ja tarkentaa katse myös koulun arkisiin käytäntöihin ja siihen, miten koulun toimintakulttuuri voisi edistää kokonaisvaltaista globaalikasvatusta (ihmisoikeuksia, rauhan kulttuuria, moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta, maailmankansalaisen taitoja ja kestävää kehitystä) opetussuunnitelman mukaisesti.
Koulutuskokonaisuutta ovat suunnitelleet globaalikasvatuksen asiantuntijat seuraavista järjestöistä: Opinkirjo, Kirkon ulkomaanapu, Suomen Unicef, Rauhankasvatusinstituutti ja Kepa.
Tiina Karhuvirta
Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Kehittämiskeskus Opinkirjossa.
Lisätietoa:
Halinen, I., Hotulainen, R., Kauppinen, E., Nilivaara, P., Raami, A. ja Vainikainen, M-P. (2016) Ajattelun taidot ja oppiminen.
Karhuvirta, T. ja Lestinen, L. (2015) Aktiiviseksi alakoulussa – merkityksellistä osallistumista oppilaskunnassa tai globaalikasvatusjärjestöjen kanssa? Nuorisotutkimus 3-4/2015.
Ritchhart, R. (2015). Creating culturen of thinking. The 8 forces we must master to truly tranform our schools.
***
Kirjoitus on osa Globaalikasvatus tutuksi -blogisarjaa, jossa globaalikasvatuksen asiantuntijat järjestöistä ja tutkimuskentältä, opettajat ja kehityspolitiikan ammattilaiset kirjoittavat globaalikasvatuksesta.
