Hallitus päätti lukion tuntijaosta torstaina 13.11.2014. Monet globaalikasvatuksen kannalta keskeiset oppiaineet menettivät pakollisia kurssejaan ja ainerajat ylittävien teemakurssien sisällöt sidottiin kapeisiin aihekokonaisuuksiin. Minkälaiset mahdollisuudet tuntijako tarjoaa globaalikasvatukselle?
Teksti: Sanna Rekola
Globaalikasvatuksen näkökulmasta lukion uusi tuntijako sisältää monia haasteita, mutta onneksi myös joitakin mahdollisuuksia. Monet globaalikasvatuksen kannalta keskeiset oppiaineet, kuten historia, uskonto ja maantieto menettävät pakollisia kurssejaan. Toisaalta tunteja lisätään yhteiskuntaopin ja filosofian opetukseen, jotka parhaimmillaan saattavat mahdollistaa globaalin kansalaisuuden vahvistamisen lukio-opetuksessa.
Yksi merkittävimmistä tuntijakouudistukseen liittyvistä toiveista oli lisätä lukio-opetuksen mahdollisuutta käsitellä oppiainerajat ylittäviä ilmiöitä nykyistä paremmin. Vastaukseksi tuntijakoon leivottiin sisään kolme teemakurssia, joiden sisällöistä lukioiden toivottiin voivan päättää itse.
Nyt hallitus päätti kuitenkin sitoa teemakurssit teemoihin, joiden katsoi palvelevan Suomen tulevaisuutta. Ensimmäisen teemakurssin teema on ajattelun taidot, toisen tieto- ja viestintäteknologia ja kolmannen vapaaehtoistoiminta, työelämävalmiudet, kansainvälisyys tai liikennekasvatus.
Monet tahot ovat yllättyneet teemavalinnoista. Esimerkiksi lukiolaisten liitto ilmoitti oitis olevansa pettynyt päätökseen ja harmissaan siitä, etteivät teemakurssit sovellu nyt toivotulla tavalla oppiainerajat ylittävien ilmiöiden käsittelyyn. Tällainen ilmiö olisi voinut olla vaikkapa ilmastonmuutos.
Vaikka teemakurssien aihevalinnat ovat globaalikasvatuksen näkökulmasta rajaavia, on niiden alle tästä huolimatta mahdollista suunnitella monenlaisia globaalikasvatuksellisia sisältöjä. Etenkin, jos koulut löytävät järjestöjen asiantuntijatuen laaja-alaisemmin käyttöönsä. Teemakursseille ei ole oppikirjoja, jolloin järjestöjen tuottamat opetusmateriaalit voisivat tuoda opetukselle selkärankaa. Teemakurssit ovat myös oiva paikka kokeilla järjestöjen jo laajalti käyttämiä uudenlaisia opetusmenetelmiä, kuten draamaa tai digitarinoita.
Tuntijako astuu voimaan vajaan kahden vuoden kuluttua. Tätä ennen uudistetaan myös lukio-opetuksen opetussuunnitelma, joten sisältöihin liittyvää keskustelua on vielä luvassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt kehittää myös lukion opetusmenetelmiä ja jatko-opintoihin valmistavia opiskelutaitoja käynnistämällä Tulevaisuuden lukiokoulutus -hankkeen.
Kepa kutsuu järjestöjä koolle prosessien edetessä uudistuksiin liittyen. Millaisia sisältötavoitteita lukio-opetukselle tulisi sinun mielestäsi laatia? Millaista yhteistyötä koulujen tulisi tehdä kansalaisjärjestöjen kanssa? Tule mukaan vaikuttamaan!
Lue lisää:
Yle 13.11.2014: Hallitus teki esityksensä lukion tuntijaosta – OAJ valittaa rahoituksen puutetta
HS 14.11.2014: Pakollinen uskonto vähenee lukiossa
HS 17.11.2014 (pääkirjoitus): Lukio sai säästöaikaan sopivan tuntijaon miniuudistuksen
Lisätietoja: Sanna Rekola, sanna.rekola@kepa.fi, 050 317 66 97
