Demokratiaa ja ihmisoikeuksia pidetään suomalaisen opettajankoulutuksen keskeisinä arvolähtökohtina. Siitä huolimatta näitä teemoja suoranaisesti käsitteleviä opintojaksoja sisältyy koulutuksiin hyvin vähän.
Teksti: Anna Latva-Pukkila
Opetus- ja kulttuuriministeriön kesäkuussa julkaiseman selvityksen mukaan opettajankoulutuksen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta on vahvistettava. Niin ammatillisessa kuin yliopistollisessa opettajankoulutuksessa demokratia ja ihmisoikeudet tunnustetaan tärkeiksi arvoiksi, mutta periaatteita ei konkretisoida, eikä niiden osalta käydä juurikaan keskustelua.
Tilannekatsauksen perusteella selvityshenkilöt esittävät, että opettajankoulutusta tulisi kehittää: ihmisoikeuskysymykset, demokratia ja osallistaminen on tuotava nykyistä näkyvämmäksi ja konkreettisemmaksi osaksi sekä koulutusta että toimintakulttuuria. On systemaattisesti varmistettava, että kaikki tulevat opettajat perehtyvät demokratiakasvatukseen, ja saavat perustiedot ihmisoikeuksista, ihmisoikeusasiakirjoista ja -mekanismeista. Lapsen oikeuksien käsittely on yksi keskeinen teema.
Selvityksessä esitetään useita suosituksia, jotka koskevat opettajankoulutuksen ja siihen liittyvän harjoittelun sekä eri opettajankoulutusta järjestävien yksiköiden toimintakulttuurin kehittämistä. Suositusten toteuttaminen edellyttää yhteistyötä eri tahojen välillä – tähän joukkoon lukeutuvat myös ihmisoikeustoimijat ja kansalaisjärjestöt.
Hyvä esimerkki jo olemassa olevasta yhteistyöstä järjestöjen ja opettajankoulutuslaitosten välillä on Kepan koordinoimat Maailma koulussa -seminaarit, joita järjestetään tänä lukuvuonna seitsemällä paikkakunnalla ympäri Suomea. Seminaareissa koulutetaan tulevia opettajia globaalikasvatuksen teemoista, joihin myös ihmisoikeudet ja demokratia kuuluvat. Opettajaopiskelijat saavat tiedon lisäksi valmiuksia ja kokemuksia sekä materiaalia ja menetelmiä, joita voi hyödyntää käytännön koulutyössä.
Kepa myös koordinoi opetusalan vuosittaisille Educa-messuille kansalaisjärjestöjen yhteisen Kansalaisvaikuttamisen torin, jolle osallistuu lähes 30 järjestöä. Vuoden 2015 teemana on pohtia muun muassa sitä, miten järjestöt voivat tukea opettajia opetussuunnitelmien paikallisessa suunnittelussa ja jalkauttamisessa.
Erinomaisia käytänteitä järjestöjen ja opettajankoulutuksen välillä on siis jo olemassa – tästä on hyvä jatkaa pohdintaa siitä, miten yhteistyötä voisi syventää ja parantaa entisestään. Kansalaisjärjestöjen asiantuntijuus on arvokas resurssi, jota tulevat opettajat toivottavasti oppivat hyödyntämään jo kouluttautumisvaiheessaan.
Vaikka ensisijainen vastuu opettajankoulutuksen opintojaksojen toteuttamisesta on yksiköillä itsellään, selvää on se, että järjestöt haluavat olla mukana takaamassa tuleville opettajille valmiuksia toimia demokratia- ja ihmisoikeuskasvattajina sekä innostamassa heitä toimimaan aktiivisina kansalaisina ja maailmankuvaa avartavina kansalaiskasvattajina.
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Demokratia ja ihmisoikeudet. Tavoitteet ja sisällöt opettajankoulutuksessa.
