Ulkoministeriö myöntää yhteensä 1,4 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeisiin Suomessa. Tukea myönnetään 14 hankkeelle, jotka toteutetaan vuosina 2019-2020. Tärkeä päätös mahdollistaa järjestöjen työn kohti kestävää ja globaalisti oikeudenmukaista kehitystä.
Kuva: Veikko Somerpuro
Ulkoministeriö ilmoitti perjantaina myöntävänsä 1,4 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeisiin, joilla lisätään suomalaisten tietämystä globaaleista kestävän kehityksen kysymyksistä ja niihin vaikuttamisesta. Nyt rahoitusta saaneissa hankkeissa muun muassa kannustetaan nuoria aktiiviseen maailmankansalaisuuteen ja koulutetaan journalismin opiskelijoita kestävästä kehityksestä.
Tuki järjestöjen työlle oli viime vuonna vaakalaudalla, kun sitä harkittiin siirrettäväksi Opetushallituksen hallinnoitavaksi eivätkä järjestöt enää olisi voineet olla tuen hakijoita.
“Kaikilla ihmisillä on oikeus oppia ja ymmärtää globaaleja kehityskysymyksiä. Siksi järjestöjen työ eri sektoreilla on hurjan tärkeää. Ihmiset saavat hankkeiden avulla eväitä osallistua ja vaikuttaa globaaleihin kehityskysymyksiin, joilla on merkitystä myös meidän arjessamme monin tavoin”, sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekola.
Rahoitus tukee järjestöjen monimuotoista toimintaa eri kohderyhmien ja sidosryhmien kanssa. Hankkeet eivät vaikuta pelkästään kouluissa ja oppilaitoksissa vaan myös laajemmin yhteiskunnassa: ne keskittyvät kehitysviestintään, globaalikasvatukseen koulumaailmassa ja vapaassa sivistystyössä sekä yritysten yhteiskuntavastuun tietoisuuden lisäämiseen suomalaisten keskuudessa. Toiminnalla saavutetaankin suuri määrä suomalaisia.
”Valtava merkitys”
Yksi tukea saaneista 14 järjestöstä on Eettisen kaupan puolesta ry. Järjestön toiminnanjohtaja Lotta Staffansin mukaan tuki hankkeelle on erittäin tärkeää. Järjestön hankkeessa kannustetaan vaatealan yrityksiä vastuullisuuteen ja vahvistetaan nuorten ymmärrystä yritysvastuukysymyksistä.
“Rahoitukselle on valtava merkitys meidän kokoiselle pienelle järjestölle. Hankkeessa laaditaan selvitys, jossa tarkastellaan 20 suomalaisen vaatealan yrityksen avoimuutta ja vastuullisuutta. Mukana on osallistava elementti, eli joukkoistamme vastuullisuusarviointeja nuorten kanssa. Ihmisiähän kiinnostaa nykyisin todella paljon, missä oloissa vaatteita tehdään, mutta sitä tietoa on todella vähän”, Staffans sanoo.
Järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeilla on saavutettu viime vuosina merkittäviä tuloksia, vaikka rahoituksesta on leikattu 65 prosenttia. Hankkeilla on tavoitettu laajasti ihmisiä ja lisätty ymmärrystä globaaleista kestävän kehityksen kysymyksistä. Esimerkiksi noin 55 000 lasta ja nuorta sai eväitä aktiiviseen maailmankansalaisuuteen sekä vaikuttamisen keinoista päiväkodeissa ja kouluissa toteutettujen aktiviteettien kautta vuosina 2015–2016.
Samoina vuosina koulutettiin myös kymmenien yritysten johtajia, jonka seurauksena useat suuret suomalaiset yritykset tekivät korjauksia veroraportointiin, työolosuhteisiin ja toimintansa läpinäkyvyyden lisäämiseen.
Monelle pienelle järjestölle rahoitus on myös yksi elinehdoista.
“Hankkeissa tehtävä työ on merkityksellistä ja tärkeää. Monikaan muu toimija kuin järjestöt eivät tee vastaavaa työtä. Ihmisten saaminen mukaan globaalisti kestävän kehityksen edistämiseen on tulevaisuutemme kannalta elintärkeää. Maailmanlaajuista kestävyysvajetta, ilmastonmuutosta tai globaalia eriarvoisuutta ei ratkota juhlapuheilla. Niiden rinnalla tarvitaan toimintaa”, Rekola toteaa.
Kaikki tukea saaneet järjestöt ja hankkeet ovat nähtävissä ulkoministeriön sivuilta.
