Kestävä tulevaisuus on hyvin laaja käsite, joka ei välttämättä sellaisenaan tarkoita kovin paljoa kuulijalle. Mitä se siis on ja mistä se koostuu? Transformer 2030 -hankkeen projektipäällikkö Saana Ylikruuvi kokosi havaintojaan siitä, mitkä ovat opetuksessa ja kasvatuksessa askelmerkit kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Teksti: Saana Ylikruuvi Kuva: iStock / baona
Kestävä tulevaisuus voi olla hyvin erilainen riippuen siitä, keneltä siitä kysyy. Transformer 2030 – Tulevaisuuden tekijät -hankkeessa kestävää tulevaisuutta tarkasteltiin eri näkökulmista, kuten luonnon monimuotoisuuden, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Hankkeessa myös pohdittiin sitä, miten kestävää tulevaisuutta voitaisiin rakentaa. Hanke järjestettiin vuosina 2020-2021 ja sitä koordinoi Fingo sekä rahoitti Opetushallitus.
1. Arvopohjan ja kasvatusihanteiden esiin tuominen
Opetussuunnitelmien arvopohja tukee hyvin kestävään elämäntapaan ja maailmankansalaisuuteen kasvamista. Arvopohjaan kuuluvat ihmisoikeudet ja niiden kunnioittaminen, avarakatseisuus sekä moninaisuuden ymmärtäminen. Kestävä kehitys ja ekososiaalinen sivistys ovat opetussuunnitelmissa kirjattu välttämättömyydeksi. Merkittävää on, miten arvopohja näkyy ja toteutuu kasvatuksessa ja koulutuksessa.
Arvopohjan näkyväksi tekeminen vaatii myös opettajan omien arvojen reflektoimista. Jokaisella on oma maailmankuva ja arvomaailma, jotka välittyvät kaikessa tekemisessä. Sen vuoksi on tärkeää, että opettaja tuntee oman arvomaailmansa ja osaa käsitellä mahdollisia nousevia arvoristiriitoja.
Kaikki kasvatus on arvosidonnaista ja kasvatusihanteista on puhuttava. Kasvatusihanteita on monia erilaisia eikä niistä välttämättä ole konsensusta. Yksi kestävä sivistysideaali on opetussuunnitelmissakin mainittu ekososiaalinen sivistys, joka tarkoittaa elämää ekosysteemin rajojen mukaisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Ekososiaalinen ihminen saa hyvinvointia luonnosta ja muista ihmisistä, eikä luontoa tuhoavasta ylikulutuksesta tai toisten ihmisoikeuksien varjolla saadusta hyvästä olosta.
2. Kestävyyskysymysten käsittely kokonaisvaltaisesti
Kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii myös tietoa kestävyyskysymyksistä. Ne ovat usein monitahoisia, minkä vuoksi on vahvistettava oppijoiden kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, miten oma toiminta vaikuttaa muihin ja ekosysteemiin. Kokonaisvaltaisen ymmärryksen lisäksi tarvitaan systeemiajattelua, jotta eri toimien yhteisvaikutuksia voidaan havaita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Kestävyyskysymykset koskevat paitsi ekologista kestävyyden ulottuvuutta, myös sosiaalista ja kulttuurista. Tulevaisuuden tekijät -hankkeessa käsiteltiin dikotomioita ja pahuuskäsitettä osana kestävyyttä. Joko-tai-ajattelusta pyrittiin sekä-että ajatteluun. Pahuuskäsitteen kautta pohdittiin sitä, onko pahuus sisäsyntyistä vai kulttuurisesti rakentunutta ja voiko ihminen olla samaan aikaan sekä hyvä että paha.
3. Uudistava oppiminen ja unelmointi osaksi opetusta
Opetuksella ja kasvatuksella on sekä yhteiskuntaa uusintava että uudistava tehtävä. Tavoitteena on antaa oppijoille työkalut nykyisessä yhteiskunnassa pärjäämiseen sekä sen uudistamiseen. Kestävä tulevaisuus vaatii myös nykyisen yhteiskunnan uudistamista. Monien lukujen valossa nykyinen elämäntapa on kestämätön ja on olemassa selkeä tarve uudistavalle oppimiselle, joka tähtää maailmasuhteen uudistamiseen mahdollistaen ekososiaalisen sivistyksen sekä yhteiskunnallisen muutoksen.
Koulutuksen aikana käytiin läpi utopioita ja niiden historiaa. Hankkeessa käytettiin käytännön esimerkkeinä, miten kodinkoneet ja kahdeksantuntinen työpäivä ovat aikoinaan olleet utopioita, jotka joku on sanonut ääneen ja lähtenyt edistämään niitä.
Unelmointia pidetään helposti lapsellisena ja sitä Donella Meadowskin on kuvannut tekstissään Envisioning a Sustainable World. Paremman tulevaisuuden näkeminen on avain sen saavuttamiseen, minkä vuoksi unelmoinnin normalisoiminen ja siihen kannustaminen ovat tarpeellisia työkaluja kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Transformer 2030 –hankkeessa osallistujat toteuttivat projektityön, jossa koko yhteisö osallistettiin luomaan yhteistä utopiaa eli toivottavaa tulevaisuuskuvaa.
4. Tulevaisuuslukutaidon ja tulevaisuustietoisuuden lisääminen
Transformer 2030 – Tulevaisuuden tekijät -hankkeessa keskityttiin erityisesti tulevaisuuslukutaidon tuomiseksi osaksi opetusta. Tulevaisuustietoisuuden lisäämisen kautta oppijat voivat hahmottaa oman toiminnan vaikutuksia myös nykyhetkeä pidemmälle sekä ottaa tulevaisuuden tavoitteet huomioon osana toimintaansa.
Osana tulevaisuuden tekemistä onkin myös oppijoiden toimijuuden vahvistaminen tulevaisuuden rakentamisessa. Merkittävää on oppijoiden mahdollisuuksien esiin tuominen sekä tulevaisuuden rakentamiseen tarvittavien työkalujen antaminen ja opettaminen.
5. Toimijuuden vahvistaminen ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvu
Jotta oppijat kasvavat ja oppivat aktiivisiksi kansalaisiksi – tulevaisuuden rakentajiksi, on heidän toimijuuttaan vahvistettava jo koulussa opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Oppijoiden mahdollisuus vaikuttaa opetuksen sisältöön tai muotoon voisi myös toimia tapana vahvistaa toimijuutta. Oppijoiden osallistaminen koulun päätöksentekoon esimerkiksi oppilas- ja opiskelijakuntien kautta on merkittävä tapa opettaa kuuntelua, vuorovaikutusta ja yhteisössä toimimista.
6. Toimintakulttuurin muutos ja avoimuus
Kestävän tulevaisuuden rakentamista voidaan edistää myös toimintakulttuurin kautta tuomalla kestävyyskysymykset osaksi oppimisympäristöjä ja niiden arkea. Kestävyyskysymyksiä käsitellään jo oppiaineissa, mutta samalla niiden tulisi olla myös osa toimintakulttuuria. Sellaisia voivat olla erilaiset ryhmien tai luokkien säännöt, jotka edistävät turvallisempaa tilaa ja osallisuutta tai esimerkiksi ekologista kestävyyttä edistävät ratkaisut, kuten kierrättäminen ja kasvisruokailun normalisoiminen. Oppilaitoksen tasolla kestävyyttä voidaan tarkastella esimerkiksi hankintojen tai henkilökuntaresurssien kautta.
Kestävää tulevaisuutta tehdään tänään
Askelmerkit kestävään tulevaisuuteen ovat monenlaiset. Lopulta kuitenkin tärkein hankkeen aikana saamani oppi on, että kestävää tulevaisuutta tehdään nyt. Muutos lähtee lopulta pienistä asioista, joista kokonaisuus muodostuu. Jos aloittaminen toimintakulttuurin muuttamisesta tuntuu hankalalta, voit aloittaa pohtimalla, miten voisit omassa opetuksessasi lisätä oppijoiden mahdollisuutta kertoa omista toiveistaan ja vielä pidemmälle vietynä, omista unelmistaan. Miten kohtaat ne unelmat, kannustatko niiden eteen toimimiseen?
Yksi kohtaaminen opettajan kanssa voi muuttaa oppijan koko elämän. Miten aloittaa askelmerkkien haltuunotto? Hankkeessa toteutettiin myös verkkokurssi koulutuksiin perustuen. Tutustu Transformer 2030 – Tulevaisuuden tekijät -verkkokurssiin.
