Sukupuoli määritellään länsimaissa syntymähetkellä, mutta maailmasta löytyy esimerkkejä myös toisenlaisista käytännöistä. Globaalikasvatusta-podcastissa lääkäri ja kestävyystutkija Jaana Laisi keskustelee Setan koulutusasiantuntija Marita Karvisen kanssa sukupuolen moninaisuudesta ja siitä, miten erilaiset sukupuoli-identiteetit tulisi huomioida kasvatuksessa.
Teksti: Minna Tielinen Kuva: Nito100 / iStock
Sukupuoli on yksi ihmisen ominaisuus, joka ymmärretään usein binäärisesti eli kaksinapaisesti. Ihmiset jaetaan silloin naisiin ja miehiin. Vaikka länsimaissa tyypillisesti ajatellaan, että ihmisellä on vain yksi sukupuoli, yhteiskunnassamme elää myös transvestiitteja, joilla on vahva kokemus kahdesta sukupuolesta.
– Meillä on hyvin rajallinen käsitys, voisi sanoa jopa väärä käsitys, siitä, mitä sukupuoli on. Miten saisimme laajennettua sitä niin, että kaikenlaiset sukupuolen kokemukset mahtuisivat siihen käsitykseen, mikä yhteiskunnalla on, Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen sanoo.
Ihmiset ovat viime vuosina heränneet ajattelemaan ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. Karvisen mielestä sen rinnalla olisi tärkeää ymmärtää myös ihmisten moninaisuutta ja ottaa yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeuskysymykset vakavasti. Ilman sitä hän ei näe sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta.
Lääketieteen tohtori, yleislääkäri ja ympäristötieteilijä Jaana Laisi on myös pitkään ollut kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisesta kestävästä hyvinvoinnista. Hän ajattelee, että ihminen on riippuvainen sosiaalisesta ympäristöstään ja ihmisten välinen yhteys on keskeinen pohja hyvinvoinnille.
– Omassa utopiassani jokainen ihminen saa olla oma itsensä ja ilmaista itseään haluamallaan tavalla. Muun luonnon moninaisuutta on helpompi ajatella kuin ihmisen moninaisuutta. Aihe on siksi todella tärkeä, Laisi sanoo.
Yhteiskunnan rajallisesta sukupuolikäsityksestä kertoo se, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos poisti transvestismin sairausluokituksesta vasta vuonna 2011. Maailman terveysjärjestö poisti sen kansainvälisen tautiluokituksen mielenterveyden häiriöiden diagnooseista vuonna 2018.
Sukupuoli ymmärretään eri tavalla eri kulttuureissa
Sosiaaliantropologiksi väitelleen Karvisen mielestä on syytä katsoa historiaan ja muihin kulttuureihin, kun ajattelemme sukupuolta ja sen moninaisuutta tämän päivän ja tulevaisuuden Suomessa. Huomio täytyy suunnata menneeseen, koska kolonisaation ja globalisaation myötä länsimainen rajallinen käsitys on vallannut alaa myös muualla.
Ihmisoikeusjärjestönä Seta pitää tärkeänä, että jokainen ihminen saa itse määritellä, mikä hänen sukupuolensa on. Tällaisesta yhteiskunnasta Karvinen mainitsee esimerkkinä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat. Heimot eivät määritelleet lapsen sukupuolta syntymähetkellä, vaan sukupuoleen havahtuminen ja sen ymmärtäminen olivat lapsen oma prosessi. Useassa heimossa sukupuolia oli vähintään kolme.
– Monessa heimossa on ajateltu, että kun lapsi on ollut noin 5–7-vuotias, niin silloin unessa henget tulevat kertomaan hänelle, mikä hänen sukupuolensa on.
Karvisen mukaan lapsen on voitu myös antaa olla, ja on katsottu, millaisista leikeistä, työtehtävistä ja harrastuksista hän pitää. Sitten hänelle on annettu valta ja oikeus kertoa, millainen hän on.
Sukupuolijärjestelmä, jossa jokaisella ihmisellä ajatellaan olevan kaksi sukupuolta, löytyy esimerkiksi Papua-Uudesta-Guineasta.
– Kun henkilö syntyy, hänelle annetaan yksi sukupuoli anatomia mukaan. Toinen sukupuoli muuntuu elämän aikana sen mukaan, kuinka paljon henkilö on tekemisissä naisten eritteiden kanssa.
Karvisen mukaan esimerkiksi henkilö, joka on ensimmäiseltä sukupuolelta nainen ja joka on synnyttänyt yli kolme kertaa, menettää naiseuttaan ja ikääntyessä hänestä tulee mies. Toisaalta miehestä, joka harrastaa seksiä naisen kanssa ja syö naisen valmistamaa ruokaa, tulee ikääntyessä toiselta sukupuoleltaan nainen.
Kasvattajan pitää arvostaa lapsen tapaa ilmaista sukupuoltaan
Laisin mukaan kulttuuri ja yhteiskunta sanelevat usein normaaliutta, eikä se välttämättä vastaa todellisuutta tai ihmisen omaa kokemusta itsestään tai toisista. Lääkärinä hän on kohdannut potilaita, joiden kanssa hän on eri mieltä asioista. Asiantuntijana hänen henkilökohtaiset näkemyksensä eivät kuitenkaan kuulu tilanteeseen.
– Toisella on oikeus tulla kuulluksi sellaisena kuin on, ilman ennakkoasenteitani tai etukäteisiä päätelmiä siitä, mitä toinen on. Ikinä ei voi tietää, mitä toinen tuntee ja kokee, Laisi sanoo.
Setassa Karvisen työhön kuuluu opettajien, kasvattajien ja opettajaksi opiskelevien kouluttaminen. Hän toivoo, että opettajat ymmärtäisivät, kuinka suuri mahdollisuus heillä on auttaa erityisesti sateenkaarinuoria. Tutkimusten mukaan esimerkiksi transnuoren itse valitseman nimen käyttäminen vähentää itsemurha-ajatuksia.
– Niinkin pieni asia kuin nimen käyttäminen voi olla ratkaisevaa. Valitettavasti tiedämme, että kouluissa on myös opettajia, jotka tästä kieltäytyvät, Karvinen sanoo.
Karvisen mukaan olisi tärkeää, että kasvattajat osaisivat arvostaa jokaisen lapsen ja nuoren tapaa ilmaista sukupuolta. Esimerkiksi jos päiväkoti-ikäinen poika ilmentää sukupuolisuutta feminiinisesti, hänen pakottamisensa, tai jopa hellempi ohjaaminen, pois prinsessaleikeistä aiheuttaa todennäköisesti mielenterveysongelmia lapsuudesta aikuisuuteen asti.
Karvinen muistuttaa, että transnuoren ja hänen sukupuoli-identiteettinsä tukeminen ovat asioita, joihin opetussuunnitelma velvoittaa. Hän näkee kuitenkin, että opettajat eivät saa siihen riittävästi tukea opettajakoulutuksessa eivätkä myöskään oppimateriaalit tue sitä.
– Toivoisin, että jokainen sateenkaarinuori nähtäisiin neliapilana. Sellaisena, joka ei ehkä ole ihan tavallista, mutta joka on äärettömän ihanaa löytää.’
Kuuntele Globaalikasvatusta-podcastin seitsemäs jakso Spotifysta tai muusta valitsemastasi podcast-palvelusta!
Fingon Globaalikasvatusta-podcastin jakso on tuotettu osana Transformer 2030 – Tulevaisuuden -tekijät hanketta, jota koordinoi Fingo ja rahoitti Opetushallitus. Kuuntele ja laita sarja seurantaan valitsemassasi podcast-palvelussa! Jos haluat oppia lisää kestävän kehityksen teemoista ja työkaluista, kuten systeemiajattelusta, kestävästä hyvinvoinnista sekä tulevaisuusajattelusta tutustu Transformer 2030 – Tulevaisuuden tekijät -verkkokurssiin.
