Ilmastonmuutos huolettaa lukuisia suomalaisia nuoria. Miten vanhemmat, kasvattajat tai opettajat voivat tukea heitä? Kysyimme vinkkejä järjestökentän asiantuntijoilta.
Teksti: Mika Niskanen Kuva: Mika Niskanen
Huoli ilmastonmuutoksesta on vahvasti läsnä nuorten elämässä. Viime vuonna julkaistun Nuorisobarometrin mukaan 67 prosenttia nuorista kokee erittäin tai melko paljon turvattomuutta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia.
Vanhemmissa, opettajissa ja muissa kasvattajissa nuoren kokema huoli ilmastonmuutoksesta synnyttää puolestaan herkästi halun tukea heitä. Mutta miten kannattaisi toimia käytännössä?
Kysyimme kolme vinkkiä nuorten tukemiseen Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekolalta sekä WWF Suomen ilmastokasvatuksen johtavilta asiantuntijoilta Sanna Koskiselta ja Essi Aarnio-Linnanvuorelta NUORI2020-tapahtumassa Tampereella.
1. Tue aktiivista toimijuutta
Ihmisten aktiivinen toiminta tekeminen on elintärkeää kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Lisäksi toiminta on erinomainen lääke pelon, ahdistuksen ja huolen hälventämiseen.
”On tärkeää tukea nuoren toimintaa ja mahdollistaa sitä. Jos lapsi haluaa esimerkiksi vähentää lihansyöntiä, niin sitä todella vähennetään. Erilaisia mahdollisuuksia toimintavaihtoehtojaan voi etsiä myös yhdessä”, sanoo WWF Suomen ympäristökasvatuksen johtava asiantuntija Sanna Koskinen.
Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekola on samoilla linjoilla.
”Nuorille tulee tehdä selväksi, että maailma on sellainen, jollaiseksi me haluamme sen tehdä. Se ei ole ikinä valmis, vaan jatkuvassa muutoksessa. Voimme yhdessä määritellä, minkälainen tulevaisuus meillä on”, Rekola sanoo.
Samalla asiantuntijat muistuttavat, etteivät nuoret saisi kantaa liian suurta vastuuta – on aikuisten tehtävä kääntää laivan suunta.
,
WWF Suomen Sanna Koskinen ja Essi Aarnio-Linnanvuori.
Kuva:
Mika Niskanen
,
2. Ota nuori vakavasti
Nuoren huoli ja tunteet tulee ottaa vakavasti. Aikuisen tulee osoittaa kuuntelevansa aidosti, mitä nuorella on sanottavanaan.
”Se on perusasioita lasten ja nuorten kasvattamisessa. Lasta ja hänen tunteitaan ja kokemuksiaan ei voi vähätellä, jos haluaa, että hänestä kasvaa ihminen, jolla on itsetunto kohdillaan”, Koskinen toteaa.
Kokemus siitä, että aikuinen ottaa nuoren huolet ilmastonmuutoksesta vakavasti, on Koskisen mukaan erittäin tärkeä. Se herättää myös osallisuutta ja omistajuutta teeman ympärillä – kykyä ja halua kantaa vastuuta.
Pahimmillaan huolen vähättely puolestaan lannistaa.
”Silloin syntyy tunne, ettei asian eteen kannata tehdä mitään”, Koskinen sanoo.
,
Kuvituskuva.
Kuva:
Mika Niskanen
,
3. Luo toivoa
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin tuskin päästään. Ilmastonmuutos eteneekin ennakoitua nopeammin. Maailman ylikulutuspäivä on jo kesällä.
Ilmastonmuutos on uutisotsikoissa usein kielteisessä sävyssä. Nuorille voikin median välityksellä helposti syntyä toivottomuuden tunteita.
Toivottomuuden vastapainoksi onkin tärkeää luoda toivoa – ajatuksia siitä, että parempi huominen on saavutettavissa.
”Toivo syntyy siitä, että kuulee, että asioiden eteen tehdään jotain ja pääsee myös itse toimimaan. Huoli ympäristöstä ei käy ylivoimaiseksi, jos nuori tuntee toivoa. Toivottomuus saa ihmisen lannistumaan ja passivoitumaan”, sanoo WWF Suomen ympäristökasvatuksen johtava asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori.
,
Kuvituskuva.
Kuva:
Mika Niskanen
,
Esimerkiksi WWF Suomi on järjestänyt hyvien ympäristöuutisten näyttelyn. Siellä muistutetaan, että ihmiskunta on esimerkiksi onnistunut välttämään laajamittaisen otsonikadon vuonna 1987 solmitun sopimuksen ansiosta.
”On tärkeää päästä kiinni siihen, että ihmiset tekevät hyviä asioita ja on myös positiivista kehitystä”, Linnanvuori toteaa.
+ 1: Hae tukea järjestöistä
Nuoren kokeman huolen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Järjestöistä on saatavilla runsaasti tietoa ja käytänteitä nuorten tukemiseen.
”Niiden avulla voi lähteä yhdessä tutkimaan globaaleja haasteita ja vaikeita kysymyksiä. Kasvattajan ei kannata jäädä pohtimaan asioita yksin”, Rekola sanoo.
Rekola muistuttaa, että järjestöjen työssä toivo on keskiössä.
”Ilman toivoa ei synny toimintaa ja parempaa huomista”, hän sanoo.
