Transformer 2030 – Suuntana kestävä tulevaisuus -seminaarissa pohdittiin toivottavien tulevaisuuksien rakentamista. Seminaari toimi Fingon Transformer 2030 – Tulevaisuuden tekijät -hankkeen päätöstilaisuutena. Mitä oppeja seminaarista jäi?
Teksti: Doris Hakkarainen Kuva: Markus Sommers
Transformer 2030 – Suuntana kestävä tulevaisuus -seminaari järjestettiin 9.12. Helsingin Musiikkitalolla. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut yli 100 osallistujaa, joista osa oli paikalla ja suurin osa etänä striimin päässä.
Seminaariin oli koottu opettajia, asiantuntijoita ja nuoria aktivisteja puhumaan kestävästä tulevaisuudesta. Hankkeen koulutuksiin osallistuneet opettajat esittelivät projektitöitään, konkreetteja utopioita, ja Katri Jurvakaiselta ja Minna Koskelolta kuultiin keynote-puheet. Nuoret aktivistit pääsivät ääneen paneelikeskustelussa, jossa he pohtivat kestävän tulevaisuuden rakentamista. Lisäksi seminaarissa julkistettiin kaikille avoin Transformer 2030 – Tulevaisuuden tekijät -verkkokurssi.
Tässä neljä oppia seminaarista.
1. Tulevaisuudesta täytyy keskustella ja sitä täytyy kuvitella
”Nuorten kanssa pitää lähteä piirtämään sitä kuvaa, että huominen koittaa”, kertoi Lempäälän lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Jarmo Lehtinen esitellessään hankkeen aikana tekemäänsä projektityötä. Lehtinen toteutti koulutuksen aikana Megatrendit-kurssin, jossa lukiolaiset pääsivät pohtimaan miltä hyvä tulevaisuus näyttää viiden eri teeman näkökulmasta.
Lehtisen mukaan nuoret ovat innovatiivisia, mutta heidän pitää kaivaa se lapsi sisältään. Hän uskoo, että hankkeen mukainen ajattelumalli, jossa ensin pohditaan millaista tulevaisuutta halutaan ja sitten miten siihen päästään, on tärkeää.
”Todella vähän puhutaan tulevaisuudesta. Uskallammeko enää unelmoida? En yhtään ihmettele, että nuoret ovat ahdistuneita, jos me vanhemmatkin olemme”, Lehtinen kertoi.
Projektityötään esitellyt kuvataiteen lehtori ja ympäristökasvattaja Sanni Virtanen Ruusuvuoren koulusta oli samaa mieltä siitä, että kouluissa kaivataan enemmän keskustelua. Ruusuvuoren koulussa Vantaalla ilmastokasvatus ja Virtasen kutsumat maailmanparannusoppiaineet ovat olleet osa opetusta jo jonkin aikaa.
Hän lähti mukaan Transformer 2030 -hankkeen koulutuksiin palatakseen siihen vaikeaan aiheeseen, että miten nuorten kanssa voi puhua tulevaisuudessa. Virtasen mukaan sen lisäksi, että keskustellaan nuorten kanssa, keskustelu on sitäkin tärkeämpää opettajille. Opettajien pitäisi itse päästä kokemaan ja keskustelemaan uudistavasta oppimisesta ja esimerkiksi arvoistaan, ennen kuin samaa opetetaan nuorille.
”Opettajan kokemusasiantuntijuus on oleellista. Olemmeko antaneet opettajille aikaa ajatella? Vai oletammeko, että kaikki ajattelevat jotain kaikessa tässä kiireessä?”, Virtanen kysyi.
2. Kasvattajan velvollisuus on kasvaa itse
Katri Jurvakainen, Vuoden opeopiskelija ja projektikoordinaattori Tampereen yliopiston KESTO-hankkeesta, johdatteli osallistujat ekososiaalisen sivistyksen kautta kasvatuksen ihanteisiin.
Jurvakainen muistutti seminaarin osallistujia nykymaailman todellisuudesta ja toivoi, ettei esitys ole liian dystooppinen. Hänen mielestään toivon täytyy olla kasvatuksessa läsnä, mutta toivo ei saa perustua valheelliseen kuvaan siitä mitä tällä hetkellä on meneillään.
”Ekokriisi on ihmisyyden kriisin oire. Olisi kriittistä pysähtyä pohtimaan sitä. Puhumme edelleen positiivissävyisesti kuluttamisesta, vaikka kulutuksen pitäisi dramaattisesti vähentyä.”
Jurvakainen painotti, että kasvatuksen kentällä tarvitaan hätäjarrua. Kasvattajien pitäisi pysähtyä pohtimaan millaista on se hyvä elämä, jota halutaan tavoitella ja millaista kasvatusta sitä varten tarvitaan. Tällä hetkellä kasvatus toistaa samaa kaavaa ja kasvattaa ihmisiä kestämättömään yhteiskuntaan.
”Kasvatuksen tehtävä on uudistaa, ei uusintaa yhteiskuntaa”, Jurvakainen muistutti.
3. Jokaisen tulisi opetella tulevaisuusajattelua
Tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo kertoi puheenvuorossaan tarkemmin tulevaisuusajattelusta vahvistaen tulevaisuususkoa. Hän painotti, että vaikka tulevaisuusajattelu on haastavaa, niin vain tutkimalla erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia voimme aidosti rakentaa niitä.
”Kun ollaan mietitty joku, kun ollaan kuviteltu joku, niin vasta sitten se on mahdollista saavuttaa”, Koskelo avasi tulevaisuusajattelun tärkeyttä ja hankkeessakin hyödynnettyjä utopioita.
”Se on utopioiden tehtävä. Mietitään se paras mahdollinen tulevaisuus ja siten voidaan nähdä ja saavuttaa niitä asioita ja ihmisiä, joita tarvitaan siihen.”
Päätösseminaarissa julkistettiin hankkeen koulutuksiin pohjautuva Transformer 2030 – Tulevaisuuden tekijät -verkkokurssi. Kurssi kokoaa yhteen hankkeen materiaaleja ja asiantuntemusta ja on kaikille avoin itseopiskelupaketti.
4. Tulevaisuutta ei voi tehdä yksin
Seminaarin viimeisessä ohjelmanumerossa Nuoret kestävän tulevaisuuden rakentajina -paneelissa 18-vuotiaat aktivistit Shilan Moulani, Nanna Pulkkinen ja Eerik Vikman kertoivat kokemuksistaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Nuoret ovat kokeneet haasteita vaikuttamisessa ikänsä takia, mutta myös etnisen taustan ja sukupuolen takia. Koululta he toivovat enemmän tukea ja ymmärrystä aktivismille.
Kun nuorilta kysyttiin, mikä sai heidät lähtemään mukaan vaikuttamiseen, vastauksissa nousi esiin yhteisöllisyys ja jokin ajankohtainen ongelma. Kaikilla oli huoli tulevasta ja halua vaikuttaa, täytyi vain löytää innostava porukka, johon liittyä mukaan edistämään asioita.
Myös seminaarissa mukana olleiden opettajien kouluissa on herätty joukkovoimaan. Lempäälän lukiossa on perustettu opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen Ilmastosoturit-ryhmä, joka mm. välittää tietoa ympäristönsuojelusta ja innostaa ihmisiä tekemään ympäristön, luonnon ja ilmaston kannalta fiksuja valintoja. Soturitoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä järjestöjen kuten WWF Suomen, Luonto-liiton, Ekokumppaneitten ja muiden alan toimijoiden kanssa.
Myös Ruusuvuoren koulussa on perustettu aktiivisille nuorille oma Korso valittaa -ryhmä. Ryhmää perustamassa ollut Virtanen huomautti puheenvuorossaan, että opettajan into on se, josta ei saa luopua:
”Mutta yksin on tulevaisuutta ja muutosta koulussa vaikea edistää. Siihen tarvitaan mukaan koko koulu.”
Täydennyskoulutusta tarvitaan
Fingon Transformer 2030 -hankkeen tavoitteena oli antaa opettajille ja kasvattajille tietoa ja taitoa kestävän tulevaisuuden ja kestävien elämäntapojen teemojen käsittelyyn systeemisen ajattelun avulla. Hankkeen tarkoituksena oli osallistaa koko oppiyhteisö näkemään, että parempi tulevaisuus on mahdollinen ja kestävän tulevaisuuden ensi askeleet otetaan jo tänään.
”Opettajuus on ajassa muuttuvaa ja sen takia tarvitaan täydennyskoulutusta”, avaa hankkeen projektipäällikkö Saana Ylikruuvi hankkeen tärkeyttä.
”Palautteen perusteella hanke onnistui tavoitteissa. Koulutus tuntui oman työn kannalta vaikuttavalta, se tarjosi konkreettisia työkalua ja herätti paljon ajatuksia ja keskustelua”, kertoo Ylikruuvi koulutuspalautteesta.
Hankkeen koulutuksiin osallistui puolentoista vuoden aikana 114 opettajaa ja kasvattajaa eri puolilta Suomea. Osallistujan näkökulmasta koulutus oli hyvä kokemus.
”Mietin omaa kurssitarjontaa niin hoksasin, että tulevaisuusperspektiivi puuttuu. Ajattelen, että nuoret pitää varustaa riittävällä määrällä paitsi tietoa, niin myös taitoja. Tulevaisuusajattelu on lihas, jota pitää harjoittaa. Olin jo suunnitellut Megatrendit-kurssia ja ikään kuin palaset loksahtivat paikoilleen ja ilmoittauduin koulutuksiin mukaan”, kertoo Lehtinen.
Lehtiselle globaalikasvatus oli jo ennestään tuttua:
”90-luvun taitteessa näin Malcolm X:n elämästä tehdyn elokuvan. Se muutti radikaalisti ajattelutapojani. Koin ”herätyksen”. Liityin Amnestyyn ja toimin aktiivisesti muissakin järjestöissä.”
”Tärkein oivallus heti Transformer 2030 -koulutusten alussa oli, että tulevaisuusnäkymäni on dystopia. Mutta se voikin olla unelmaa kohti kulkeva utopia. Asioita voi ajatella maalin kautta, jolloin ei anneta tämän hetken esteiden olla tulevaisuusnäkymän rajoitteita. Tämä oli rauhoittavaa, helpottavaa ja vapauttavaa”, summaa Lehtinen.
Tutustu Transformer 2030 – Tulevaisuuden tekijät -verkkokurssiin.
Lisää kuvia seminaarista Fingon Flickr-tilillä.
