Aikaisemmin tänä vuonna myönnetty Frame, Voice, Report! -rahoitus on poikinut jo kolme uutta peliä, joissa tutustutaan kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ratkotaan yhteisiä ongelmia globaalin etelän kanssa.
Teksti: Hanna Vaittinen Kuva: Solidaarisuus
Pelit ovat osa meidän kaikkien elämää. Monissa jo pikkulapsille opetetuissa leikeissä on jokin pelillinen elementti, vaikka kyse olisikin pelkästään oikean muotoisen palikan asettamisesta oikeaan kohtaan.
Peleistä innostuminen ei pääty lapsuuteen, vaan myös me aikuiset keräännymme kaveriporukalla pelaamaan ristiseiskaa, jalkapalloa tai Counter Strikeä.
Pelissä voit asettua jonkun toisen asemaan, testata erilaisia skenaarioita turvallisessa ympäristössä ja elää hetken itsellesi vierasta todellisuutta. Näistä syistä pelit ovatkin oivallinen keino globaalikasvatukseen, jossa usein käsitellään suuria kokonaisuuksia ja monimutkaisia syy-seuraussuhteita.
”Ilmiöpohjainen käsitteleminen on helpompaa juuri pelien tarjoamissa tarinallisissa ja erilaisia menetelmiä yhdistelevissä konsepteissa”, sanoo Rania Taina, joka toimii Ilmasto peliin -pakohuonepelin projektikoordinaattorina Helinä Rautavaaran museossa.
”Asiaa auttaa tietysti myös se, että pakopelien pelaaminen on todella hauskaa!”
Pelimäisestä oppitunnista kännykkäpeleihin
’Ilmasto peliin’ on kouluissa kiertävä pakohuone, jota pelinvetäjät ohjaavat. Oppilaat ratkovat teemaan liittyviä ongelmia yhdessä globaalissa etelässä asuvien ihmisten kanssa, joiden ääni saadaan kuuluviin todellisten tarinoiden ja audiovisuaalisten materiaalien kautta.
Se ei ole ainoa FVR-rahoitusta saanut pelihanke. Nuorten Akatemian Kestävä tulevaisuus 2030 on digitaalinen mobiilipeli, joka toteutetaan oppimispelien tekemiseen tarkoitetulla, ilmaisella Seppo-verkkoalustalla. Opettaja voi tilata Nuorten Akatemialta peliin tunnukset ja pelata sitä oppilaidensa kanssa mobiililaitteilla.
Pelin avulla oppilaat tutustuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin ja syventyvät kolmeen pääteemaan eli ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen ja sukupuolten tasa-arvoon.
Nuorten Akatemian kehittämispäällikkö Niina Salmi sanoo, että pelaaminen on tämän päivän lapsille ja nuorille luonnollinen tapa käsitellä asioita. Pelillistämällä voidaan esitellä vaikeita ja laajoja kokonaisuuksia mielenkiintoisella tavalla.
Tehtävät sisältävät kuvia, tekstejä, videoita, tiedon etsintää internetistä, monivalintatehtäviä ja luovia tehtäviä. Vastatessaan oppilaat kirjaavat ylös tekoja, joita he itse voisivat tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Nuorten Akatemian globaalikasvatuksessa on käytetty pelejä välineenä ennenkin ja niiden kehittämistä aiotaan jatkaa myös tämän hankkeen jälkeen.
”Kun yhden pelin olet tehnyt, sitä voi monistaa ja helposti muokata tehtäviä paremmiksi”, Salmi sanoo.
Pelien monimuotoisuus ja sovellettavuus on nähtävissä jo näissä kolmessa hankkeessa: kaikki kolme ovat pelimekaniikaltaan erilaisia.
Edellisten esimerkkien välimuoto on Solidaarisuuden kehittämä Viimeinen pisara, joka on kouluvierailijoiden ohjaama pelimäinen oppitunti. Sen aikana oppilaat ratkovat pienissä ryhmissä ilmastonmuutokseen liittyviä tehtäviä, jotka pohjautuvat globaalissa etelässä asuvien henkilöiden omakohtaisiin ongelmiin, joita he ovat kohdanneet.
Tavoite on opettaa nuorille, että ruohonjuuritason kehitysyhteistyö on käytännönläheistä, konkreettista ja siinä tarvitaan luottamusta ja yhteistyötä.
”Pelin avulla oppilaat pääsevät itse ratkomaan pulmia ja syventymään oman ryhmänsä teemaan enemmän. Myös yhteistyötä vaaditaan, jotta loppuratkaisuun päästään”, kertoo Solidaarisuuden globaalikasvatuksen suunnittelija Liisa Nerg.
Globaalikasvatuspeleille yhteistä on, että perinteisen kilpailun sijaan pelin läpäisemiseen vaaditaan oppilaiden yhteistyötä. Pelien on tarkoitus havainnollistaa, minkälaisia käytännön ongelmia esimerkiksi ilmastonmuutos ihmisille aiheuttaa, ja näitä ongelmia ratkaistaan yhdessä. Samalla myös käsitys omien tekojen seurauksista ja vaikuttamismahdollisuuksista kasvaa.
Laatua ja vertaistukea
Globaalikasvatuksessa ei ole kyse pelkästään siitä, mistä aiheista puhutaan, vaan myös miten ne esitetään. Hankkeissa painotetaan globaalin etelän omaa ääntä ja yhteistyötä. Esimerkiksi Ilmasto peliin -projektin tarinoiden keräämisessä on auttanut yhteistyökumppani Siemenpuu-säätiö.
”Paikalliset yhteisöt ympäri maailmaa ovat itse tuottaneet pelissä käytettävän sisällön, jossa kerrotaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten elämään ja tavoista torjua ilmastonmuutosta”, Taina kertoo.
Pelihankkeissa mukana olleet globaalikasvattajat kertovat olevansa tyytyväisiä FVR-hankkeen laadulliseen puoleen. Hankerahoitukset ovat usein aika pieniä, joten ne joudutaan tekemään nopeammalla aikataululla kuin olisi toivottu.
”Minusta oli ihanaa, että tässä oli tarkoituksena myös kehittää sitä globaalikasvatuksen laatua”, sanoo Salmi.
”Nyt me ajateltiin, että kerrankin voidaan miettiä ja käydä niitä tehtäviä oikein kunnolla läpi. Ettei kuvat tai teksti vahingossa välitä jotain, mitä me ei haluta välittää. Että kaikki muotoilut ovat kunnossa, ja niin edelleen”, Salmi kertoo.
Laatua kasvatetaan myös yhteistyöllä, koulutuksilla ja vertaisoppimistapaamisilla.
”Mahtavaa olla mukana FVR-hankkeessa. Yhteiset tapaamiset ja koulutukset ovat olleet antoisia ja upea tilaisuus oppia uutta!”, toteaa Liisa Nerg.
Lue myös
Frame, Voice, Report! -hankkeen projektituen toinen kierros käynnistyy
Viisi vinkkiä FVR-projektitukea hakeville järjestöille
