Tulevaisuus ei ole ennalta määrättyä, vaan siihen voi ja tulee vaikuttaa. Globaalikasvatusta-podcastin neljännessä jaksossa puhutaan tulevaisuudesta, unelmoimisesta ja halusta vaikuttaa. Toimittaja Alice Jäsken kanssa keskustelemassa kaksi nuorta aktivistia, Nanna Pulkkinen ja Shilan Moulani, sekä Tulevaisuuskoulun perustaja Otto Tähkäpää.
Teksti: Noora Isomäki Kuva: Krash
Parempi tulevaisuus täytyy ensin kuvitella
Tulevaisuusaktivistiksi itseään kutsuvan Otto Tähkäpään mielestä meillä on kaikki edellytykset tehdä tulevaisuudesta parempi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi, kuin mitä nykyhetki on. Tähkäpään perustamassa Tulevaisuuskoulussa opetetaan tulevaisuusajattelua ja -lukutaitoa lapsille ja nuorille sekä koulutetaan kasvattajia siitä, miten tulevaisuusajattelun voi tuoda osaksi opetusta ja koulun toimintakulttuuria.
”Mun mielestä tulevaisuus on jännittävä ja täynnä erilaisia vaihtoehtoja, joihin me voidaan vaikuttaa. Toki siellä on myös erilaisia uhkia, todella suuria ja eksistentiaalisia uhkia koko ihmisyhteiskunnalle, mutta siitä huolimatta mä suhtaudun tulevaisuuteen varovaisen toiveikkaana ja innokkaan uteliaana”, Tähkäpää kuvailee.
Toiveikkuutta tarvitaan. Esimerkiksi ilmastokriisin ratkaisemisesta puhutaan luopumisen ja uhrautumisen kautta, mutta Tähkäpään näkökulmasta se ei ole innostavaa kovin monelle. Siksi olisi tärkeää voida kuvitella myös mitä uutta ja parempaa voitaisiin luoda.
”Niin kauan, kun me ollaan pelkotilassa tulevaisuuden suhteen, me ei voida ratkaista näitä meidän valtavia viheliäisiä ongelmia”
Suurin niistä asioista, joita pidämme elämissämme ja yhteiskunnissamme nykyään hyviä, ovat joskus olleet vain hyviä ideoita. Niin sanottuja utopioita. Utopioita ovat olleet niin autot ja lentokoneet kuin demokratia ja tasa-arvokin. Samalla tavalla nykyaikanakin pitäisi pystyä kuvittelemaan toivotun kaltaisia tulevaisuuksia.
”Nykyään meillä on pulaa utopioista, joiden kautta me voitaisiin lähteä tekemään tulevaisuutta paremmaksi”, Tähkäpää kiteyttää.
Mutta millainen sitten olisi keskustelijoiden tulevaisuuden utopia?
Elinkelpoisesta planeetasta olisi hyvä lähteä liikkeelle, mutta lisäksi tulevaisuutta määrittelee esimerkiksi vapaus rasismista ja se, että epäkohtiin, kuten kiusaamiseen, puututaan. Erityisesti nuorille keskustelijat toivovat mahdollisuutta keskittyä omiin intohimonkohteisiin ja mahdollisuutta luottaa siihen, että päättäjät ja yhteiskunta huolehtivat uhkakuvista.
”Sellainen, missä kenenkään nuoren ei tarvitse pelätä ja huolehtia”, luonnehtii lukuisissa eri järjestöissä ja nuorisopolitiikassa toimiva 18-vuotias Shilan Moulani.
Tulevaisuuteen vaikuttaminen vaatii rohkeutta?
Tulevaisuudessa häämöttävät valtavat, viheliäiset ongelmat, joiden edessä on helppo lamaantua. Miten esimerkiksi ratkaistaan koko planeettaan tuhoisesti vaikuttava ilmastokriisi? Toimeen tarttuminen vaatii rohkeutta.
Elokapinassa toimivan, jo kolmetoistavuotiaasta saakka ympäristöliikkeissä mukana olleen Nanna Pulkkisen mielestä utopiat auttavat toimimaan valtaviltakin tuntuvien haasteiden edessä.
”On pakko nähdä myös jotain hyvää, muuten ei jaksa toimia. Ei ole oikein varaa pistää tässä vaiheessa hanskoja tiskiin.”
Ongelmien laajuus myös omalla tavallaan pakottaa toimimaan. Vaikka esimerkiksi ilmastokriisi ei suoraan ainakaan toistaiseksi aiheuta hengenvaaraa Suomessa, se aiheuttaa sitä muualla. Pulkkisen mielestä ei ole oikein tuudittautua omaan turvallisuuteen ja olla siksi toimimatta, vaan on toimittava myös niiden puolesta, jotka ovat itsestä hieman kauempana ja joilla ei välttämättä ole samoja mahdollisuuksia vaikuttaa.
Pakottavan velvollisuuden ja esimerkiksi ilmastokriisin mukanaan tuoman aikapaineen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös rohkeutta sanoa vastaan silloinkin, kun muut vaikuttaisivat olevan eri mieltä. Kun omat arvot ovat kirkkaat, se auttaa toimeen tarttumiseen, vaikka olisi ainoana huoneessa.
”Rohkeutta löytyy helposti silloin, kuin tietää että toimii oikein”, Tähkäpää kiteyttää.
Kasvattajat nuorten vaikuttamistyön tukena
Nuoret aktivistit toivoisivat opettajilta päivitettyä suhtautumista yhdenvertaisuuteen. Esimerkiksi tyttö-poika-jaottelu kouluissa ei ole nuorten näkökulmasta enää tätä päivää. Samoin tärkeää olisi rohkeasti ottaa käsittelyyn maailman kriisit ja ongelmat.
”Ei nuoria tarvitse kohdella silkkihansikkain. Toivoisin enemmän rehellisyyttä”, Pulkkinen sanoo.
Nuoret voivat myös tietää monista asioista enemmän, kuin aikuiset. Vaikka opettajan voisi olla vaikea opettaa aiheesta, joka ei ole itselle kovin tuttu, voi keskustelijoiden mielestä oppitunneille tuoda myös hankalia ja tuntemattomampiakin teemoja. Myös opettaja voi oppia nuorilta.
”Mun mielestä tää olis valtava voimavara kouluissa ja laajemmin tässä yhteiskunnassa. Aikuiset ehkä on jo tietyllä tavalla omaksuneet ne tietyt arvot ja ideologiat, jotka yhteiskunnassa vallitsee ja osaltaan ehkä estää tai hidastaa muutosta. Uudistuminen voisi lähteä nuorista käsin”, Tähkäpää visioi. Hänen mielestään kasvatuksen tärkein tehtävä voisi olla antaa lapsille ja nuorille valmiuksia muodostaa omaa maailmankuvaa ja osallistua tulevaisuuden määrittelyyn.
Pulkkinen ja Moulani toivovatkin opettajilta ja muilta kasvattajilta kannustusta vaikuttamiseen. Nuorilla on tietoa, mielipiteitä ja usein myös halua aidosti vaikuttaa yhteiskuntaan ympärillään. Sen lisäksi, että koulu valmistaa nuoria tulevaisuuteen, löytyy nuorista itsestään halua tehdä muutosta nykyhetkessä.
”Mua ärsyttää, kun sanotaan, että nuoret on tulevaisuus. Mun mielestä se on väärin. Nuoret on nyt”, Moulani kiteyttää.
Nuoria voi kannustaa vaikuttamaan muutenkin, kuin muistuttamalla äänestämään kuntavaaleissa. Moulani toteaa, että harva nuori – tai aikuinenkaan – tietää, miten helppoa Suomessa on vaikkapa päästä keskustelemaan kansanedustajien ja jopa ministereiden kanssa. Päättäjät myös haluavat kuulla nuoria.
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen eri tapojen opettaminen ja tulevaisuuden kriisien pohtiminen voivat tuntua raskailta kouluarjen keskellä. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse nyhjäistä tyhjästä eikä kasvattajan tarvitse jäädä vaikeiden teemojen kanssa yksin.
”Jos ei osaa itse vastata johonkin kysymykseen, niin aina voi pyytää vaikuttajia. Mä oon ihan varma, että ollaan halukkaita tulemaan puhumaan opiskelijoille tai oppilaille”, Moulani sanoo.
Apua tarjoavat myös globaalikasvatuksen parissa työskentelevät lukuisat erilaiset järjestöt. Järjestöjen materiaaleja lukuisiin eri teemoihin antirasismista ilmastokriisiin on koottu Globaalikasvatuksen vinkkipankkiin. Tulevaisuuskeskusteluun apua voi hakea esimerkiksi Fingon Transformer 2030 -verkkokurssilta tai Tulevaisuuskoululta.
Kuuntele Globaalikasvatusta-podcastin neljäs jakso Spotifysta tai muusta valitsemastasi podcast-palvelusta!
Fingon Globaalikasvatusta-podcastin ensimmäiset jaksot on tuotettu osana Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hanketta, jota rahoittavat Sitra ja ulkoministeriö. Tulevissa jaksoissa käsitellään esimerkiksi tunteita ja toimijuutta, eriarvoisuuksien purkamista, sekä utopioita, tulevaisuutta ja siihen vaikuttamista. Myöhemmin sarjassa kuullaan myös Fingon muiden globaalikasvatushankkeiden, esimerkiksi Transformer 2030 -hankkeen alla tuotettuja jaksoja. Kuuntele ja laita sarja seurantaan valitsemassasi podcast-palvelussa!
