Ilmastonmuutos ahdistaa suomalaisia nuoria. Tämä käy ilmi paitsi Nuorisobarometrin tuloksista myös esimerkiksi nuorten järjestämistä ilmastolakoista. Kysyimme NUORI2019-tapahtumassa nuorten kanssa työskenteleviltä henkilöiltä, miten he kohtaavat ilmastonmuutoksesta huolestuneet nuoret.
Kuva: Mika Niskanen
Joskus ei ehdi kulua viikkoakaan. Nuoristyötä tekevä Carita Hänninen kuulee usein nuorten suusta huolta ilmastonmuutoksesta.
”Tulee esimerkiksi mielipiteitä, heittoja tai vitsejä. Olen saanut keskustella aiheesta nuorten kanssa asiallisesti ja järkevästi. Monella nuorella on mielipide ja kiinnostusta tähän asiaan”, Hänninen kuvailee.
Hän kertoo, että nuoret ottavat myös itse asiasta selvää. Esimerkiksi Netflixissä on ilmastonmuutoksesta ja eläintenoikeuksista kertovia dokumentteja, joita nuoret ovat katsoneet. Nuoret myös kannustavat toisiaan muun muassa laittamaan roskat roskiin ja pitämään kasvisruokapäiviä.
Hänninen kertoo kohtaavansa huolen ilmastonmuutoksesta samalla tavalla kuin muutkin asiat nuorten parissa: avoimesti ja keskustelevasti. Ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä kiinnostuneiden nuorten kanssa onkin syntynyt rakentavia keskusteluja.
”Olen todella tyytyväinen, että he ovat tuoneet ilmastonmuutoksesta johtuvaa huolta ja siihen liittyviä asioita ilmi”, hän sanoo.
Hänniselle nuorten osallisuuden tukeminen on hyvin tärkeää.
”Yritän tuoda esiin, että on hyvä tehdä asioita itse, ja että omilla pienillä teoilla on oikeasti iso merkitys. Kun niitä kertyy itseltä ja muilta, niin niistä tulee isoja tekoja. Olen myös yrittänyt kannustaa siihen, ettei asiasta ahdistuisi liikaa. Se on aika vaikeaa aikuisellekin.”
”Näkyy pohdittavana aiheena”
Huoli ilmastonmuutoksesta näkyy nuorisotyöntekijä Kati Koskisen mukaan nuorten puheissa ihmettelynä – ei suoranaisena pelkona.
”Se näkyy pohdittavana, mielenperukoilla olevana aiheena. Ajatellaan, että voiko esimerkiksi matkustaa ja mitä maailmalle tapahtuu – peittyvätkö esimerkiksi rannikkokaupungit veteen?” Koskinen toteaa.
Koskinen kertoo, että käsittelee tilanteet rehellisesti. Intohimoisena kierrättäjänä hän esimerkiksi kehottaa nuoria kierrättämään ja kannustaa heitä suosimaan liikkumiseen kimppakyytejä sekä julkista liikennettä.
”Asennekasvatusta lähinnä. Se on tärkein asia ja se aloitetaan jo nuorimpien nuorisotilalla käyvien kanssa”, hän avaa.
Ilmastonmuutoksesta huolestuneiden nuorten kanssa käydyt keskustelut auttavat heitä. Se on nuorisotyöntekijälle palkitsevaa.
”Yksi ihminen voi tehdä paljon asioita. Kun monta yksittäistä ihmistä tekee paljon, niin silloin oikeasti tapahtuu hyviä asioita. Kun tästä muistuttaa, niin nuorilla tulee helpotus, että hekin voivat tehdä jotain. Sitten se mieliala toivottavasti leviää.”
”Olemme nuorten puolella”
Nuoristyöntekijä Sonja Annalan mukaan ilmastonmuutos esiintyy nuorten puheissa toisinaan, mutta ei kuitenkaan viikoittain. Annalalle nuorisotyöntekijän rooli on kuitenkin selvä silloin, kun nuori haluaa puhua ilmastonmuutoksesta.
”Olemme nuorten puolella tässä asiassa ja ymmärrämme, että asiat ahdistavat. Samalla tavalla ne aikuisiakin ahdistavat. Pyrimme olemaan siinä kuuntelevana osapuolena”, Annala kertoo
Ilmastonmuutos nousi esiin esimerkiksi maaliskuussa järjestetyn ilmastolakon myötä.
”Olemme itse avoimesti nuoren puolella siinäkin. Kannustamme heitä vaikuttamiseen. Autamme, että heidän äänensä tulee kuuluviin”, Annala kertoo.
Annala arvioi, että aikuisten osoittama tuki nuorten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen on tärkeää.
”Yritämme tehdä siinä parhaamme.”
”On hyvä, että he pitävät ääntä kuuluvilla”
Globaalit kysymykset, kuten ilmastonmuutos näkyvät etsivää nuorisotyötä tekevän Nita Käkösen mukaan valveutuneiden nuorten puheissa huomattavissa määrin. Tosin erot nuorten eri ryhmien välillä ilmenevät myös – ilmastonmuutos ei puhuta kaikkia.
”Järjestämme Valkeakoskella esimerkiksi paneeleita niille nuorille, jotka haluavat puhua ilmastonmuutoksesta ja nostamme asiaa muutenkin esille. Nyt esimerkiksi paikallislehdessä nuoret olivat puhumassa ilmastonmuutoksesta. Sitten ihan käytännön tasolla keskustelemme heidän kanssa esimerkiksi pienistä vinkeistä”, Käkönen sanoo.
Aktiivisuus on Käkösen mukaan nuorille tärkeää.
”Kyllä se auttaa tietynlaisia nuoria. On todella hyvä, että he pitävät ääntä kuuluvilla”, hän sanoo.
Globaalikasvatus näkyy Valkeakoskella myös esimerkiksi Gaia Kansojen Kokous -roolipelin muodossa. Peliä pelataan nuorisovaltuustojen kanssa, minkä jälkeen nuorisovaltuutetut pelaavat sitä toisten nuorten kanssa.
”He haluavat myös vetää paikallisille kunnanvaltuutetuille tätä globaalikasvatuspeliä, mikä on todella hyvä idea”, hän sanoo
”Omaan kuplaan ja ajatusmaailmaan lukkiutuu helposti. On tärkeä, että puhutaan asioista ja ajatellaan globaalisti.”
