Irrottautumista omalta mukavuusalueelta, moninäkökulmaisuutta, taitoja kuvitella toisenlaisia tulevaisuuksia sekä kokeiluja, heittäytymistä ja virheistä oppimista. Muun muassa näillä kuvauksilla määriteltiin globaalia sivistystä, kun joukko eri alojen osaajia kokoontui marraskuiseksi päiväksi Lapinlahden Lähteelle kokemuksellisen yhteiskehittämisen hengessä.
Teksti: Noora Isomäki Kuva: Noora Isomäki
Globaalin sivistyksen hackathoniin, eli yhteiskehittämöön, osallistui marraskuun alussa noin kolmekymmentä ihmistä, joiden taustat olivat muun muassa järjestöissä, kulttuuri- ja opetusalalla, tutkimuksessa, vapaan sivistystyön kentällä ja yritysmaailmassa. Tapahtumassa osallistujat jakautuivat pienryhmiin etsiäkseen ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi planetaarisen muotoilun, tulevaisuusmuotoilun ja systeemimuotoilun menetelmin.
Koko päivän kestäneen tapahtuman aikana pohdinnassa oli esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: Minkälaista globaalia sivistystä, ajattelua ja toimijuutta tarvitsemme? Miten saamme yhä moninaisempia näkökulmia ja kokemuksia mukaan keskusteluun? Millä keinoin voimme kannustaa eri-ikäisiä ihmisiä globaaliin vastuuseen ja aktiiviseen maailmankansalaisuuteen? Päivän lopussa tuloksena syntyi ekososiaalisen sivistyksen tiekartta, tulevaisuusmuseo, näytelmä epävarman tulevaisuuden pelon selättämisestä sekä dialogi kuuntelun ja toisen asemaan asettumisen merkityksestä.
Tiekartta tulevaisuuteen
Planetaarisen muotoilun polkua kulkenut ryhmä hahmotteli tiekartan tulevaisuuteen, jota määrittelisivät muun muassa luonnon itseisarvon tunnustaminen, syvä samanarvoisuus, dialogi ja hyvinvoinnin irtikytkentä materialismista. Polku kestävään tulevaisuuteen muotoutui mutkikkaaksi ja aiheutti jopa epätoivon hetkiä, mutta myös selkeitä askelmerkkejä löydettiin.
Ryhmän mukaan kestävämmän tulevaisuuden polulla nähtäisiin nykyistä vähemmän tehokkuusajattelua ja enemmän kokonaisvaltaisen ajattelun taitoja. Kouluissa paneuduttaisiin enemmän dialogi- ja myötätuntotaitoihin ja erityisesti luontoyhteyden vahvistamiseen keskityttäisiin kasvatuksessa jo pienestä pitäen. Tarinoita jakamalla, tunteiden käsittelytaitoja lisäämällä ja historiallisia ja ylisukupolvisia traumoja purkamalla voitaisiin herättää empatiaa ja toivoa ja lisätä tunnetta kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Ryhmän mukaan vahvempaa tietoisuutta ja ymmärrystä esimerkiksi alkuperäiskansoista ja luonnon monimuotoisuudesta pitäisi levittää kaikille.
Ryhmä totesi, että kestävän muutoksen tulisi olla kokonaisvaltaista. Muutoksen on tapahduttava kaikkialla, Globaalilla sivistyksellä olisi tärkeä rooli muutoksessa. Sen myötä vahvistuisivat muun muassa kyky haaveilla, radikaali toivo, globaalin pohjoisen ja etelän välinen yhteistyö ja länsikeskeisen ajattelun ja kuplien purkaminen. Jos ihminen todella hahmottaa olevansa osa luontoa, laajaa planetaarista elämän verkkoa, hän toivottavasti myös käyttäytyy paremmin sitä kohtaan.
Hackathonin aikana työstettiin uusia ajatuksia työpohjien ja muistilappujen avulla. 
Hackathonin fasilitoija Ilona Taimela opasti ryhmiä.
Tulevaisuusmuseo
Heikkoja signaaleja ja trendejä analysoimalla tulevaisuusmuotoilun polun osallistujat tuottivat erilaisia skenaarioita mahdollisista ja toivottavista tulevaisuuksista. Skenaarioiden ympärille rakennettiin tulevaisuusmuseot, jotka esittelivät matkan vuodesta 2080 historiaan – vuoteen 2035 ja 2021. Tulevaisuusmuseoissa kerrottiin, kuinka ihmiskunta onnistui ratkaisemaan globaalin kestävyyskriisin ja saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Toisessa museossa kerrottiin globaalista pandemiasta ja ilmastonmuutoksesta, jotka uhkasivat kriittisesti ihmiskunnan tulevaisuutta, mutta jotka onnistuttiin juuri ja juuri ratkaisemaan globaalilla yhteistyöllä ja ihmisten halulla osallistua yhteisiin talkoisiin.
Lähdetään pienelle museokierrokselle.
”Elämme vuotta 2035 ja kaikki on maapallolla hyvin”, kertoo toisen tulevaisuusmuseon opas ryhmän loppuesittelyssä.
”Kestävän kehityksen tavoitteet on pääosin saavutettu, meillä on yhdenvertaisuus ja rauha. Luonto voi hyvin ja ihminen siinä mukana.”
Mutta miten tähän oikein päästiin? Opas kuljettaa meidät läpi viime vuosina tapahtuneiden muutosten apunaan tulevaisuusmuseon kuvitteelliset teemahuoneet.
Tulevaisuusmuseon empatiahuoneessa näytillä on elinikäisen oppimisen, kasvatuksen ja koulutuksen vaikutus. Niillä on onnistuttu vahvistamaan ihmisten kykyä asettua toisen asemaan. Moniäänisyys jo peruskoulutasolla on lisääntynyt ja erityisesti määrätietoisesti eteenpäin viedyt dialogitaidot vahvistuneet.
”Voitteko kuvitella, on ollut myös aika, jolloin tunne- ja vuorovaikutustaidot eivät olleet osa opetussuunnitelmaa”, opas päivittelee.
Seuraavan huoneen teema on kohtuullistaminen. Ekologisen vastuun herääminen vaati kestävän kehityksen tietojen ja taitojen oppimista. Niiden myötä ihmiset oppivat kysymään ”mikä riittää, mikä on hyvää elämää ja mitä minä oikeasti tarvitsen?”, joka lopulta johti taloudellisen eriarvoisuuden loppumiseen. Olemme luopuneet jatkuvan kasvun ja itsekeskeisestä oman edun tavoittelusta ja osaamme ihmiskuntana huomioida erilaisia näkökulmia ja ottaa kaikki mukaan yhteiseen päätöksentekoon. Pelkkä länsimainen viisaus ei ihmiskuntaa tähän pisteeseen kuitenkaan vienyt, vaan oppia oli otettava globaalin etelän suunnalta.
Globaalin talouden huoneessa esillä on se, kuinka suuryhtiöiden valta, verovälttely ja vastuunpakoilu on saatu loppumaan. Politiikka on nykyään kansalaisia varten, ei suuryrityksiä varten. Yritysten toimintaa valvoo kansainvälinen eettinen toimikunta ja totuuskomissio.
Viimeinen tulevaisuusmuseon huone on nimeltään Globaali herääminen. Ihmisoikeusliikkeiden määrä ja vaikutusvalta on kasvanut ja globaali vastuuntunto on herännyt kaikkialla maailmassa. Velvollisuus huolehtia muista on jakautunut perustuen resursseihin.
”Vaikka asiat ovat nyt vuonna 2035 jo todella hyvin, täytyy pohtia, mikä on vuoden 2080 museo ja mitä silloin maapallolle kuuluu. Työ jatkuu edelleen”, opas toteaa kierroksen lopuksi.
Tulevaisuusmuotoilun polulla visioitiin ensin toivottu tulevaisuus ja katsottiin sitten taaksepäin. Miten tähän päästiin? 
Toivottua tulevaisuutta määrittää esimerkiksi globaali vastuunkanto ja avoin tieto. Huonoimmassa mahdollisessa tulevaisuudessa demokratia on rapistunut ja Meta hallitsee maailmaa.
Dialogia ja empatiaa
Systeemimuotoilun polulla työskennelleet ryhmät keskittyivät Hackathonin aikana polarisaatioon ja eriarvoisuuteen. Myös näillä ryhmillä ratkaisujen keskiöön nousivat globaali yhteistyö, empatiataidot ja vuoropuhelu. Esille tuli myös altistaminen – positiivisessa mielessä. Kun pienestä asti altistuu ihmisten ja maailman moninaisuudelle, empatia, ymmärrys ja sivistys kehittyvät.
Polarisaatioita ja eriarvoisuutta ratkottaessa globaali sivistys on ryhmien mukaan tärkeässä roolissa useilla eri tasoilla. Yksittäiselle ihmiselle se voi olla tiedostamista, uuden oppimista, normikriittisyyttä ja aktiivista kansalaisuutta. Organisaatioissa taas yhteistyötä eri sektoreiden välillä, paikalliskokemusta, sekä osallisuuden ja dialogin korostamista. Kansallisella tasolla globaali sivistys näkyy muun muassa siinä, että kansalaisyhteisöä kuullaan ja tieto päätöksentaosta on saatavilla ja saavutettavissa kaikille. Globaalilla tasolla puolestaan olisi tärkeää päästä eteenpäin kauniista puheista todellisiin tekoihin, ihmisarvon, luonnon monimuotoisuuden ja globaalin oikeudenmukaisuuden kunnioittamiseen kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa. Kun esimerkiksi nämä globaalin sivistyksen aspektit vahvistuvat, myös polarisaatio ja eriarvoisuus vähenee.
Miltä globaalin sivistyksen prosessit voisivat sitten käytännössä näyttää? Ryhmien mukaan työkaluina globaalin sivistyksen edistämisessä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi poikkitieteellisiä tiloja, globaalia vuoropuhelua, taidetta, pelillisyyttä, uteliaisuutta, tarinallisuutta sekä globaalia vuoropuhelua. On myös varmistettava, että tieto on ymmärrettävässä muodossa kaikille yhteiskunnan jäsenille ja että sitä rakennetaan moninäkökulmaisesti ja valtarakenteita purkaen. Yhä enemmän on pohdittava myös luontosuhdetta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta.
Systeemimuotoilun polulla paneuduttiin polarisaatioon ja eriarvoisuuteen. 
Päivän aikana syntyi paljon kiinnostavia keskusteluja ja oivalluksia.
Mitä globaali sivistys on? Ainakin sen ymmärtämistä, että elämä on erilaista kaikkialla, mutta ihmisyys on yhteistä.
Oppimisella kestävään tulevaisuuteen
Hackathonin osallistujat peräänkuuluttivat globaalin kansalaiskasvatuksen ja sivistyksen todellista lisäämistä kaikessa kasvatuksessa ja koulutuksessa – niiden avulla voidaan viedä eteenpäin ymmärrystä maailman tilasta ja keskinäisriippuvuudesta. Lisäksi on oleellista, että jokainen ihminen oppii riittävät taidot osallistua ja vaikuttaa kestävän tulevaisuuden tekemiseen. Jokaisen on osattava ymmärtää myös itseään, omia taustojaan ja sitä, minkälaisesta asemasta ja minkälaisin ennakkokäsityksin katsoo maailmaa. Erityisesti transformatiivinen, uudistavan oppiminen on kestävän kehityksen saavuttamisessa tärkeää. On opittava myös poisoppimista ja kriittistä ajattelua.
”Hackathonissa erityisen mielenkiintoista oli se, että paikalla oli osaajia niin järjestöistä, kulttuuri- ja opetusalalta, tutkimuksesta, vapaan sivistystyön kentältä kuin yritysmaailmastakin, jolloin päästiin tarkastelemaan kysymyksiä eri tulokulmista ja jakamaan osaamista ja ajattelua”, summaa Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hankkeen projektipäällikkö ja Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz.
”Lapinlahden Lähde oli myös mielenkiintoinen paikka hankkeen teemoja ajatellen. Se viritti pohtimaan kysymyksiä esimerkiksi yhteiskuntamme normeista ja rakenteista sekä siitä systeemistä, jossa elämme. Ongelma on usein se, että emme osaa kuvitella toisenlaista maailmaa ja tulevaisuutta. Ilman rohkeaa heittäytymistä, yhteistyötä ja poisoppimista emme pääse todellisten ratkaisujen äärelle.”
Hackathonin järjesti Fingon koordinoima ja Sitran Sivistys+ -projektin rahoittama Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hanke. Menetelmän asiantuntijana ja tapahtuman fasilitoijana toimi Ilmiömuotoilu Oy:n Ilona Taimela. Uusi vastaavanlainen tapahtuma on luvassa myös keväällä 2022. Liity hankkeen Facebook-ryhmään, niin pysyt kuulolla tapahtumista ja muista kiinnostavista uutisista.
