Fingon Connect for Global Change -hankkeen ensimmäisen hakukierroksen projektit ovat puolessa välissä. Mitä järjestöjen projekteissa tapahtuu ja mitä yhdistäviä tekijöitä niillä on? Mitä vinkkejä niistä nousee myös muille kestävän kehityksen parissa toimiville? Hankepäällikkö Anni Vihriälä avaa järjestöjen työtä.
Teksti: Anni Vihriälä
Globaalin epätasa-arvon juurisyiden tunnistaminen ja muuttaminen on tärkeämpää kuin koskaan ennen. Ilmastokriisi, sodat, epäinhimilliset elinolosuhteet, luontokato, polarisaatio. Koska emme elä irrallaan muusta maailmasta, kiteytyy kaikki siihen, saammeko ratkaistua globaalin epätasa-arvon perimmäisiä kysymyksiä. Globaali kansalaiskasvatus ja kehitysviestintä ovat siihen yksi tärkeä keino. Ratkaisuja etsitään ja toteutetaan käytännön tasolla kymmenessä järjestöjen toteuttamassa projektissa osana Connect for Global Change -hanketta.
Ymmärrettävämpää kieltä
Kaikki ihmiset pitää saada mukaan ratkaisuihin, eikä ketään ole varaa jättää ulos. Yksi ulossulkeva tekijä on kieli. Esimerkiksi globaaleista kehityskysymyksistä, gender-transformatiivisuudesta tai ilmastokriisin juurisyistä puhuttaessa kieli lipsahtaa helposti vaikeaksi ymmärtää. Mitä käytännössä voidaan tehdä, jotta käytetty kieli olisi ymmärrettävämpää?
Taksvärkin ja Rauhanliiton Tietoa ja toimintaa kaikille – selkeät askeleet kohti kestävää tulevaisuutta -projektissa selkokielistäminen on keskiössä. Monimutkaisia teemoja sanoitetaan yhdessä nuorten kanssa mahdollisimman ymmärrettävälle kielelle. Oppiminen tapahtuu toiminnallisesti esimerkiksi draaman avulla. Materiaalit ovat selkeitä ja niissä on kuvia viestiä tukemassa.
Helinä Rautavaaran museon tuottamat videot Tarinoita toivosta, välineitä muutokseen -projektissa hyödyntävät puheen ja tekstin lisäksi symboleita, jotta globaalit haasteet tulevat lähestyttävämmäksi. Monissa muissakin projekteissa on hyödynnetty selkokielisyyden asiantuntijoita, esimerkiksi Vihreät nuoret ja opiskelijat muokkasivat ilmastomuutosta käsittelevän luentomateriaalin mahdollisimman selkeäksi Nuori globaali vaikuttaja -projektinsa työpajaan, jossa osallistujina oli erilaisista taustoista tulevia nuoria.
On iso haaste pureksia monimutkaiset asiat helposti ymmärrettäviksi kaikille, mutta tähän haasteeseen on vahvasti tartuttu järjestöjen projekteissa. Niissä tuotetaan materiaaleja ja ideoita, joista on hyötyä myös muille monimutkaisen kielen viidakossa tuskaileville järjestöille.
Nuoret toimijoina
Projekteja ei toteuteta nuorille, vaan lähtökohtaisesti nuorten kanssa. Interpedian Yhteinen tulevaisuus peliin – Nuoret kestävämmän maailman rakentajina -projektissa nuoret ovat itse määritelleet projektin suunnitteluvaiheessa heille keskeiset teemat globaaleihin kehityskysymyksiin liittyen. He myös kehittävät ja testaavat projektissa tuotettavaa roolipeliä. Suomen Somalia -verkoston ja Esman Tulevaisuuden taitajat -yhteisprojektissa tuotetaan ammatilliseen koulutukseen kestävän kehityksen oppimateriaalia, jota nuoret niin Suomessa kuin Somaliassa yhdessä suunnittelevat ja kehittävät. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden Nuori globaali vaikuttaja -kurssille osallistuneet nuoret saivat tietoa ja työkaluja vaikuttamiseen heille tärkeistä globaaleista aiheista.
Taksvärkin ja Rauhanliiton projektissa nuoria koulutettiin ensin kestävän kehityksen teemoista, minkä jälkeen nuoret itse ideoivat ja käsikirjoittavat itsenäisesti projektissa tuotettavia videoita. Yksi nuorilta kuultu viesti on myös toive toimintaan ja konkretiaan. FFD:n ja Maa- ja kotitalousnaisten Muutoksen makupalat -projektissa ilmastonmuutosta ja globaalia ruokajärjestelmää lähestytään eri keinoin, joista yksi on reseptivihko ja siihen pohjautuvat kokkaussessiot. Niissä avataan konkreettisen tekemisen avulla isompia kestävyyskysymyksiä.
Hyviä ideoita nuorten on saatu nuorten kanssa alusta alkaen yhdessä suunnitellen ja toteuttaen. Kieli muokkautuu nuorille ymmärrettävämmäksi, kun materiaaleja suunnittelevat ja tuottavat he itse.
Ulos kuplista
Ajassamme yksi iso ilmiö on ääripäiden vahvistuminen ja keskustelun puuttuminen eri ihmisryhmien tai yksittäisten ihmisten välillä. Rauhanpuolustajien Peace, Action, Inclusion -projektissa ei vältellä haastavia teemoja, vaan pyritään saamaan ihmisiä eri taustoista keskustelemaan niistä yhdessä. Teemoina on muun muassa maskuliinisuus, Palestiina, polarisaatio ja militarisaatio. Tilaisuuksissa luodaan ilmapiiri, joka mahdollistaa keskustelun esimerkiksi eri sukupolvien välillä.
Keskustelua ja toimintamahdollisuuksia tarvitaan ympäri Suomea. Lähes kaikissa kymmenessä projektissa mennään eri puolille Suomea, esimerkiksi Joensuuhun, Ouluun, Vantaalle, Tampereelle, Rovaniemelle, Mikkeliin, Kuopioon, Jyväskylään ja Mänttä-Vilppulaan. Oppilaitoksissa eri puolilla Suomea tavoitetaan koko luokan tai opiskelijaryhmän nuoret kerralla. Osa nuorista on jo kiinnostunut kestävän kehityksen aiheista, mutta monille ne voivat olla kokonaan uusia teemoja.
Suomen NMKY:n nuorisotyö tavoittaa omalla nuorisotoiminnallaan jo valmiiksi runsaasti nuoria, joille globaalit haasteet eivät välttämättä ole tuttuja. Heidän Nuorisotyö vaikuttavana globaalikasvattajana -projektissa tuodaan globaalikasvatusta vahvemmin koko NMKY:n nuorisotyöhön, ja sitä kautta uudet nuoret oppivat kriittistä ajattelua ja saavat mahdollisuuksia toimia. Lisäksi projektissa toteutettava analyysi toimivan globaalikasvatuksen erityispiirteistä nuorisotyössä lisää laajemmin alan ymmärrystä ja osaamista erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kohtaamisesta.
Projekteissa on jo suunnitteluvaiheessa mietitty, keitä ihmisiä projektin viestit tavoittavat vähemmän, ja miten heitä voidaan tavoittaa paremmin. Tässäkin auttaa selkokielistäminen sekä nuorten aito kuuntelu. Miten nuoret itse tavoittaisivat nuoria, jotka eivät ole kestävästä kehityksestä lähtökohtaisesti kiinnostuneita?
Pitkäjänteistä kasvatustyötä
Projekteissa tavoitetaan suoraan nuoria, joita haastetaan kyseenalaistamaan asioita ja löytämään ratkaisuja kohti elinkelpoista ja globaalisti oikeudenmukaista maailmaa. Nuorten Suomen Mun tarina – meidän maailma -projektissa eritaustaiset nuoret oppivat yhdessä mediataitoja ja viestivät osallistavamman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta.
Monissa projekteissa koulutetaan myös ihmisiä, jotka tulevat tavoittamaan ison määrän nuoria omassa työssään. Interpedia, Taksvärkki ja Rauhanliitto kouluttavat nuoriso-ohjaajaksi ja opettajaksi opiskelevia käsittelemään globaaleja haasteita ja niiden ratkaisuja nuorten kanssa. Opiskelijat saavat sekä sisältöä että menetelmiä omaan työkalupakkiinsa. Siten projektien tulokset kertaantuvat useamman sukupolven ajan.
Monikriiseissä painiskeleva maailmamme on tulessa, ja monet nuoret ymmärtävät sen. He tarvitsevat tietoa, kriittisen ajattelun vahvistamista, yhdessä oppimista ja toimintamahdollisuuksia. Samaan aikaan kun toimilla on polttava kiire, täytyy myös panostaa pitkäjänteiseen kasvatustyöhön, jotta uudet sukupolvet saavat osaamista ratkaista globaaleja haasteita misinformaation ja disinformaation keskellä.
Entä se globaali enemmistö? 1
Projekteissa tuodaan esiin globaali epätasa-arvo, ja se mitä se tarkoittaa käytännössä. Helinä Rautavaaran museon projektissa kenialaisten nuorten aikuisten tarinoiden avulla suomalaiset nuoret pääsevät pohtimaan syrjiviä normeja niin Suomessa kuin Keniassakin. He saavat museon näyttelyssä olevista videoista myös käytännön vinkkejä Keniasta siihen, mitä he itse voivat tehdä. VR-lasit vievät näyttelyvieraat tutustumaan näyttelyn päähenkilöiden elämään Nairobissa.
YK-liiton ja Nuorisovaltuustojen liiton yhteisessä AgendaLab – nuoret ja paikalliset kestävän kehityksen ratkaisut -projektissa tansanialaiset ja ugandalaiset nuoret jakavat esimerkkejä omista teoistaan kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Onnistumisten kautta innostetaan myös suomalaisia vahvistamaan tavoitteiden toimeenpanoa. FFD:n ja Maa- ja kotitalousnaisten projektissa keskiössä ovat globaalin etelän naispienviljelijät.
Suomen Somalia-verkoston ja Esman projektissa tuetaan ammattiin opiskelevien nuorten tulevaisuuden toimijuutta vahvistamalla globaaleja näkökulmia heidän ammatillisen kehityksen opinnoissaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuodaan yhteen somalialaiset ja suomalaiset sähköalan ja ravintola-alan ammattiopiskelijat testaamaan oppimateriaaleja. He pääsevät yhdessä vertaisina jakamaan esimerkkejä siitä, miten kestävyyttä omalla ammattialalla on jo edistetty kussakin maassa.
Kaikissa projekteissa on mietitty sitä, miten globaalin enemmistön ihmisistä puhutaan, miten heidän tarinansa kerrotaan ja miten tarinat liitetään rakenteellisiin ongelmiin kuten köyhyys. Mitkä ovat globaaleja juurisyitä, mikä on meidän vastuumme toimia Suomessa? Sen jälkeen ideoidaan tai esitellään ratkaisuja, niin globaalin enemmistön maista kuin Suomestakin, ja mahdollisuuksia toimia täällä Suomessa.
Verkostot, yhteistyö, vaikuttavuus
Kaikki kymmenen projektia perustuvat yhteistyöhön. Jo lähtökohtaisesti projektisuunnitelmissa on vahvat kudelmat moneen suuntaan, ja projektien edetessä myös uusia yhteistyötahoja on löytynyt. Uusia yhteistyöideoita on syntynyt niin projektien kesken kuin projektien ulkopuolella. Yhteistyötä tehdään järjestöjen lisäksi toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen, kaupunkien, medioiden ja liittojen kanssa.
Nämä kymmenen projektia eivät ole erillisiä saarekkeita, vaan yhdessä ne vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa Suomessa globaalin vastuun kantamiseksi. Isommassa kuvassa ne linkittyvät myös kaikkiin muihin 99 projektiin, joita Connect for Global Change -hankkeen puitteissa toteutetaan tällä hetkellä kymmenessä muussa EU-maassa.
Fingo on mukana EU:n tukemassa Connect for Global Change -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on voimaannuttaa, osallistaa ja yhdistää EU-kansalaisia, erityisesti nuoria ja globaalikasvatuksella vähemmän tavoitettuja kohderyhmiä, ottamaan yhteisvastuuta osallistavamman, tasa-arvoisemman ja kestävämmän maailman edistämisestä. Käytännössä hankkeessa tuetaan järjestöjen globaalikasvatusta ja kehitysviestintää rahoittamalla järjestöjen projekteja sekä tarjoamalla oppimisprosessin projekteja toteuttaville järjestöille.
- Globaali tai maailman enemmistö viittaa suurimpaan osaan maailman väestöstä, joka asuu usein globaaliksi eteläksi kutsutuilla alueilla. Samoin maailman vähemmistö viittaa väestöön, joka asuu usein globaalin pohjoisen vauraissa maissa. Termit tuovat esiin sen, että vaikutusvaltaisimmat ja vauraimmat maat sekä ihmiset edustavat pientä osaa maailman väestöstä, kun taas taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset muodostavat enemmistön maailman väestöstä. Nämä termit korostavat maailman valtarakenteiden epätasapainoa ja globaalia eriarvoisuutta. Ne kyseenalaistavat rakennetta, jossa valta ja vaikutusvalta ovat keskittyneet vauraampiin globaalin pohjoisen.
Connect for Global Change -hanke on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän sivun sisällöstä vastaa avustuksen saaja, eikä sen voida katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.
Ota yhteyttä
-
Hankepäällikkö Anni Vihriälä
