Kurkistimme nuorisotyön arkeen hyttiteatterin avulla ja saimme osallistujien ohella kokea jotain rosoisen aitoa ja ainutlaatuista.
Teksti: Maarit Pihkala
Se oli aivan tavallinen palaveri Kepa ry:ssä. Allianssin risteilyn suunnittelutiimi oli koolla, ja jotain uutta ja raikasta piti keksiä nuorisoalan vuosittaiselle risteilylle. Aikamme mietittyämme, saimme idean hyttiteatterista. Idea syntyi sekoittamalla jotain uutta, vanhaa ja lainattua ja yhdisteltyä muiden toimijoiden aiemmin tekemää työtä draamallisella otteella höystettynä.
Heti tuli olo, että hei, tää me toteutetaan, vatsassa asti tuntui kihelmöintiä ja se ennustaa aina hyvää: tämä on ehdottomasti kokeilun arvoinen idea. Hankimme ideallemme näyttelijät ja hienoa oli, että löysimme Rauhankoulusta esittävän taiteen ammattilaisia, jotka olivat vetäneet jo ennestään iholle tulevia esityksiä pienille yleisöille.
Teemaksi hyttiteatterille annoimme otteita nuorisolaista, josta taitavat näyttelijämme kirjoittivat kaksi käsikirjoitusta. Prosessi sisälsi muutamia yhteisiä palavereita, tekstien kommentointia ja yhteistä rekvisiitan haalintaa.
Laivan portit avautuivat ja risteilyn osallistujat astuivat laivaan. Ovella sonnustautuneina suuriin taikurin hattuihin ja viittoihin, kailotimme kaikille tervetuloa risteilylle ja ilmoitimme mahdollisuudesta tilata koskettava hyttiteatteriesitys omaan hyttiin ja nauttia siitä kollegoiden kanssa. ”Vain kuusi esitystä, juuri sinulle, tänä iltana, tällä laivalla. ” Ja mitä tapahtui? Kaikki näytökset menivät saman tien kuin kuumille kiville.
Mitä sitten saimme kokea? Pääsimme kurkistamaan yhdessä illassa turvallisessa tilassa nuorisotyön kipukohtiin, iloihin ja suruihin. Esitys loi maagisen yhteisöllisen ilmapiirin hyttiin. Katsojien kaikki aistit olivat avoinna ja he jakoivat auliisti tunnelmiaan esityksestä, omasta työstään ja elämästään.
Hyttiteatteri sisälsi alle kymmenen minuutin esityksen ohella yhteisen reflektoivan keskustelun näyttelijöiden, tuottajien ja katsojien kanssa. Esitys resonoi eri kohderyhmiin eri tavoilla. Meistä tuottajista ja näyttelijöistä tuntui kuin olisimme vierailleet parinkymmenen nuorisoalan työntekijän, rahoittajan, nuorisoalan johtajan, järjestöihmisen tajunnassa, tai salamatkustajina monien hyvien tyyppien kotibileissä. Saimme kuulla aitoja puheenvuoroja nuorisotyön tilasta niin työntekijän kuin rahoittajan vinkkelistäkin. Miten muuten olisimme päässeet pinnan alle vain muutamassa minuutissa?
Useat osallistujat tulivat kiittelemään teatteriesitystä myöhemmin risteilyn aikana. Monet tulivat kertomaan, että olisivat halunneet tilata esityksen, mutta eivät ehtineet, koska ne myytiin loppuun niin nopeasti. Kenellekään risteilyllä olleelle, ei varmastikaan jäänyt epäselväksi, että risteilyllä oli ollut mahdollisuus kokea jotain uutta ja uniikkia.
Hyttiteatteri on oivallinen tapa saada tietoa kohderyhmästä ja vaikuttaa heihin. Toimintamuotona massatapahtumaan räätälöity rajattu, ainukertainen elämys koskettaa ja pureutuu osallistujassa pintaa syvemmälle. Teatteriesityksen sisältö ja yhdessä koettu hetki, yhteisestä kokemuksesta pulppuavineen keskusteluineen, ruokkivat itse itseään ja loppu onkin sitten jo historiaa.
