Suomen yhteiskunnallinen ilmapiiri on viime vuoden aikana kärsinyt yhä enemmän vastakkainasettelusta ja vihapuheesta, samalla kun rauhanomainen dialogi, empatia, toisen kunnioitus ja rakentava keskustelu on aika ajoin näyttänyt unohtuneen. Tällainen kehitys kasvattaa polarisaation riskiä maassamme, joka on tunnettu rauhan ja ihmisoikeuksien vahvana edistäjänä.
Teksti: Globaalikasvatus tutuksi
Nykymaailmassa ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän valmiuksia konfliktien ennaltaehkäisyyn, rauhan rakentamiseen ja dialogiin, epävarmuuden ja ristiriitaisuuksien sietämiseen, empatiaan, erilaisten näkökulmien ottamiseen ja globaaliin vastuuseen.
Median välittämät tietovirrat konflikteista ja kriiseistä kantautuvat suomalaisten arkeen aiempaa vahvemmin. Tämä on johtanut eräänlaiseen empatiaväsymykseen ja kyynisyyteen. Nuoria on rohkaistava huomaamaan, että ihmisen aiheuttamat konfliktit ovat asia, johon me voimme ja meidän tulee vaikuttaa. Konfliktien ennaltaehkäisyyn kuuluu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja ihmisten yhdenvertainen osallisuus ja inklusiivisuus.
Konfliktien ennaltaehkäisy on selvästi taloudellisempaa ja kestävämpää kuin konfliktien tuhojen korjaaminen.
***
Koulumaailmassa on jo uutta opetussuunnitelmaa kirjoittaessa havahduttu siihen, että meillä on yhä suurempi tarve opettaa lapsia ja nuoria kohtaamaan muita arvostavasti ja kunnioittavasti, asettumaan toisen asemaan sekä tunnistamaan eriarvoistavat rakenteet yhteiskunnassamme ja maailmassa, jotta voisimme työskennellä oikeudenmukaisemman ja rauhanomaisen maailman puolesta. Kouluissa on huomattu, että rauhankasvatusta on tuotava takaisin oppitunneille (lue esimerkiksi YLE:n uutinen lempääläläisen Kuokkalan koulun esimerkistä).
Uuden opetussuunnitelman arvopohjaan kuuluu kasvu rauhaan, elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Arvoperustassa puhutaan myös tasa-arvosta, ihmisyydestä, demokratiasta sekä kulttuurien moninaisuudesta rikkautena. Nämä ovat rauhan- ja globaalikasvatuksen ydinalueita. Oppilaat kohtaavat koulussa, mediassa ja muualla yhteiskunnassa ennakkoluuloja, vastakkainasettelua ja konflikteja, joita on tärkeä oppia käsittelemään rauhanomaisin keinoin.
Uusi opetussuunnitelma ohjaa antamaan oppilaille runsaasti tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden rakentavaa ilmaisua, empatiaa, sovittelemista, ristiriitojen ratkaisua ja kriittistä ajattelua.
Uuden opetussuunnitelman toinen laaja-alainen osaamistavoite: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, pitää sisällään sen, että koulussa harjoitellaan ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään. Näiden elämäntaitojen edellytyksinä ovat arvostava dialogi sekä asioiden ja tilanteiden tarkastelu monista näkökulmista.
Opetussuunnitelman seitsemänteen laaja-alaiseen osaamistavoitteeseen: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, päästään sitä paremmin, mitä enemmän ymmärrystä on konflikteista sekä niiden rauhanomaisesta ratkaisusta, ja mitä enemmän koululaiset oivaltavat, että rakentamalla rauhankulttuuria myös kouluyhteisöstä käsin, voidaan luoda perusta kestävälle yhteiskunnalle.
***
Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen koulutuskokonaisuus nostaa esille ajankohtaisia rauhankysymyksiä, pakolaisuutta ja konfliktien muita seurauksia, konfliktien tai kriisien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia sekä rauhanrakentamista yksilön ja yhteisöjen tasolla. Osana kokonaisuutta toteutetaan erilaisia työpajoja ajankohtaisista rauhan teemoista, pakolaisuudesta, sekä uskontodialogin käytöstä rauhan edistäjänä. Työpajoissa teemoihin syvennytään toiminnallisin menetelmin siten, että opettajat saavat niistä työkaluja omaan opetus- ja kasvatustyöhönsä.
Osallistavien menetelmien ja draaman avulla pureudutaan dialogiseen kasvatukseen, rauhankulttuurin rakentamiseen ja saadaan välineitä käytännön globaalikasvatustyöhön sekä ajankohtaisten tapahtumien käsittelyyn. Tutustutaan osallistaviin menetelmiin, joiden avulla lapset ja nuoret voivat harjoitella erilaisten näkökulmien ottamista, toisen asemaan eläytymistä ja ristiriitojen ratkaisemista sekä saavat valmiuksia toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Lisää tietoa koulutuskokonaisuudesta ja koulutuksista saa Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen Koulutustarjonta -sivulta. Koulutuskokonaisuuden ovat suunnitelleet: Suomen Rauhanliitto, Rauhankasvatusinstituutti, Pakolaisapu, Suomen Lähetysseura ja Suomen Punainen Risti.
Kuten Hanna Niittymäki kirjoittaa aiemmassa blogitekstissä Globaalisti vapautunut, meidän on globaalikasvatuksessa keskitettävä huomiota siihen, että koska jokainen sota alkaa ihmisten välillä, niin rauhakin rakentuu ihmisten kesken.
Pia Rinne
Kirjoittaja on koulutukseltaan maantieteilijä ja filosofian tohtori. Hän työskentelee Suomen Lähetysseurassa kansainvälisyyskasvatuksen kouluttajana.
Annukka Toivonen
Kirjoittaja on koulutukseltaan yhteisöpedagogi (ylempi AMK). Hän työskentelee Suomen Rauhanliitossa globaalikasvatuksen asiantuntijana ja koordinoi järjestön Rauhankoulu-toimintaa.
***
Kirjoitus on osa Globaalikasvatus tutuksi -blogisarjaa, jossa globaalikasvatuksen asiantuntijat järjestöistä ja tutkimuskentältä, opettajat ja kehityspolitiikan ammattilaiset kirjoittavat globaalikasvatuksesta.
Vinkkejä ja materiaaleja rauhan, konfliktien ja kriisien käsittelyyn opetuksessa
Kutsu kouluvierailija
Pakolaisavun maksuttomat kouluvierailijat kiertävät kouluissa kertomassa pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta. Tilaa kouluvierailija Pakolaisavun sivuilta.
Tietoa ja menetelmiä oppitunneille
Rauhantalkoot -materiaali on YK-liiton julkaisema materiaali, joka sisältää erilaisia rauhankasvatusharjoituksia 6-12 -vuotiaille.
Tehtäväkokonaisuuksia ja draamaharjoituksia rauhankasvatuksesta kaikenikäisille löytyy Rauhankoulun vinkkipankista.
Suomen Punaisen Ristin Sodassakin on säännöt! -oppimateriaali tutustuttaa oppilaat sodan oikeussääntöihin. Materiaalissa kerrotaan sodan vaikutuksista ja Punaisen Ristin avustustoiminnasta sota-alueilla. Materiaali sisältää yhdeksälle oppitunnille tietoa ja tehtäviä, joita voi hyödyntää erikseenkin.
Yläkoulun tai lukion opettaja, innosta oppilaita perehtymään konfliktien rauhanomaisiin ratkaisuihin! CMI:n Ahtisaari-päivien materiaalin tarkoituksena on innostaa oppilaita perehtymään konfliktien rauhanomaisiin ratkaisuihin erilaisten toiminnallisten harjoitusten avulla.
Rauhankasvatusinstituutin Maailmankoulun sivuilta löytyy toiminnallisia tehtäviä ja harjoituksia Rauhan käsittelyyn alakoululaisten, yläkoululaisten ja lukiolaisten kanssa!
Suomen Lähetysseuran aineistopankista löytyy materiaaleja koulujen ja oppilaitosten oppitunneille, joissa käsitellään globaalin eriarvoisuuden teemoja.
