Vieraita makuja ja toisenlaista elämää jossakin kaukana – vai sittenkin jotakin melko tuttua? Martan matkalaukusta -hankkeen työpajojen aikana suomalaiset oppilaat ja opettajat pääsivät tutustumaan Etiopian arkeen makujen ja tarinoiden kautta.
Teksti: Katri Pellikka, Olga Aula Kuva: Uudenmaan Martat
”Oppilaille välittyi konkreettinen osoitus siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihan oikeasti ihmisten arkeen”, kuului mäntsäläläisen opettajan palaute.
Uudenmaan Marttojen kotitalouden asiantuntijat ja joukko vapaaehtoisia Kansainvälisistä Martoista kiersivät viime syksynä ja alkuvuodesta Uudenmaan kouluja mukanaan matkalaukullinen tuliaisia. Martan Matkalaukusta -hankkeen työpajoja pidettiin yhteensä 12 koulussa: pääkaupunkiseudun lisäksi vierailuja tehtiin esimerkiksi Loviisassa, Mäntsälässä ja Tammisaaressa. Työpajojen sisältö suunniteltiin Marttamatkalta saatujen kokemusten ja tarinoiden pohjalta.
Työpajoissa pohdittiin muun muassa globaalien ilmiöiden vaikutusta etiopialaisten arkeen ja myös omien valintojen vaikutusta ihmisiin maapallon toisella puolella. Matalan tulotason maat Afrikassa tuottavat vain murto-osan maailman hiilipäästöistä, mutta kärsivät eniten ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista.
Hankkeen tavoitteena on lisätä yläkoululaisten, lukiolaisten sekä heidän opettajiensa tietoisuutta ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvistä näkökulmista sekä omien valintojen vaikutuksesta.
Kestävän kehityksen mukaisia valintoja arjessa
Vaikka Martan matkalaukusta -työpajat sopivatkin hyvin moneen yläkoulun ja lukion oppiaineeseen tai ilmiöpäivään, olivat ne tällä kertaa aina osana kotitalousopetusta. Työpajoissa keskityttiin erityisesti joko ilmastonmuutoksen, ruokaturvan tai kehitysyhteistyön näkökulmaan opettajien valinnan mukaan.
Aloitimme jokaisen työpajan Martta-järjestön ja kehitysyhteistyömme esittelyllä. Tämän jälkeen ääneen pääsi vapaaehtoinen Kansainvälisistä Martoista, jolloin kuulimme joko tarinoita Etiopian Marttamatkalta tai muuta kiinnostavaa siitä, mitä Marttojen kansainvälisessä toiminnassa pääsee kokemaan. Matkakertomukset jäivät hyvin oppilaiden mieliin, ja niihin palattiin yleensä keskusteluissa monta kertaa päivän aikana. Oppilaiden palautteissa moni olikin nostanut vapaaehtoisten kertomukset etiopialaisesta arjesta työpajan parhaaksi anniksi.
Päivän varsinaiseen teemaan pureuduimme syvemmin tiedonhakutehtävien avulla. Esimerkiksi ruokaturva-aiheisessa työpajassa tutustuimme videohaastattelujen avulla siihen, miten etiopialaiset kokevat ilmastomuutoksen vaikuttaneen omaan arkeensa. Lisäksi oppilaat pääsivät pohtimaan ilmastoälykkääseen maanviljelyyn ja vammaisten naisten asemaan liittyviä kysymyksiä afrikkalaisesta näkökulmasta. Ruokaturvaa pohdittiin myös kotimaan kannalta, kun opiskelimme huoltovarmuuden merkitystä Suomessa. Tiedonetsintäosuus päätettiin käymällä läpi Marttojen vinkkejä kestävämpään arkeen ja täydentämällä listaa oppilaiden vinkeillä.
Myös injera-leivän pitkä matka Etiopian teff-pelloista päättyi suomalaisiin kotitalousluokkiin, kun työpajan päätteeksi nautimme yhteisen etiopialaisen aterian. Jokainen työpajoihin osallistunut luokka sai meiltä käyttöönsä ruokaohjeita ja mausteita, joiden avulla he voivat halutessaan jatkaa etiopialaiseen ruokakulttuuriin syventymistä tulevilla kotitaloustunneilla.
Matkalaukusta löytyy kipinä toimintaan
No, miten oppilaille maistuivat hapan injera-leipä, tulinen wot-linssipata ja kurkumalla maustettu alicha-pataruoka? Reaktiot vaihtelivat ihmetyksestä innostukseen ja lautaselle otetun ruuan määrä puolestaan pienestä maisteluannoksesta useamman kerran santsaukseen. Injera-leivän makua verrattiin kotoisaan ruisleipään, ja alicha-pata keltaisista herneistä toi osalle oppilaista mieleen hernekeiton. Etiopialaiset maut olivat useimmille osallistujista täysin uusi elämys, jonka he varmasti muistavat vielä pitkään.
Työpajoissa hyödynnetyt tarinallisuuden keinot elävöittivät monimutkaisten asioiden käsittelyä ja auttoivat ymmärtämään ilmastonmuutoksen konkreettisia vaikutuksia ihmisten elämään. Ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat haasteet ovat globaaleja, mutta vaativat toimia kaikilla tasoilla – myös jokaisessa suomalaisessa kodissa. Martan matkalaukusta ei kuitenkaan löydy ilmastoahdistusta, vaan se innostaa toimintaan globaalin tasa-arvon puolesta.
”Jatkakaa samaan malliin”, kiitti palautteessaan eräs 14-vuotias oppilas.
Hankkeen aikana tuotettu maksuton opetusmateriaali on vapaasti ladattavana Uudenmaan Marttojen verkkosivuilta. Materiaali sisältää työpajatehtävien lisäksi ohjeet työpajan pitämiseen, ruokaohjeita sekä ideoita kokonaisuuden käyttöön opetuksessa. Työpajat ja opetusmateriaalit on tuotettu EU-rahoituksella Fingon koordinoiman Frame, Voice, Report! -hankkeen kautta.
Hankkeesta on kerrottu aikaisemmin myös Kotitalousopettajien liiton blogissa.
Lisätietoja:
Lisätietoja hankkeesta ja oppimateriaalit
Tunnelmia ja kertomuksia marttamatkalta Etiopiaan
Tiesitkö, että Marttojen kehitysyhteistyö täyttää tänä vuonna 40 vuotta? Lue lisää Marttojen kansainvälisestä toiminnasta
