Taide on tehokas keino avata ihmisten silmiä maailman eri todellisuuksille ja innostaa heitä toimintaan paremman maailman puolesta. Mutta mitä taiteilijan ja järjestön välisessä yhteistyössä on syytä huomioida?
Teksti: Sanna Rekola
Taiteen edistämiskeskuksen ja Kepan yhteistyönä järjestämillä järjestöväen ja taiteentekijöiden Artsoppa-treffeillä (8.11.2016) pohdittiin taiteen ja luovien menetelmien hyödyntämistä globaalikasvatuksessa. Keskustelua ryhdittivät Planin, Rauhankoulun, taiteilija Jani Leinosen ja Eettisen kaupan puolesta ry:n alustukset.
Luovuudesta lisäpotkua viestien välittämiseen
Tilaisuudessa vallitsi yksimielinen konsensus siitä, että taiteen keinot ja luovat menetelmät tuovat lisäpotkua viestien välittämiseen. Esille nousi monia hyviä kokemuksia, taiteella nähtiin olevan monenlaista lisäarvoa järjestöjen globaalikasvatustyössä.
Taiteella voi tavoittaa uusia kohderyhmiä. Taidemuodot ja -menetelmät voivat hyvin valittuina innostaa uusia kohderyhmiä globaalin oikeudenmukaisuuden pohdintaan. Planin Turpa auki -kampanjassa nuoria houkuteltiin pohtimaan lapsen oikeuksia rap-lyriikkakilpailun ja työpajojen avulla. Yhteistyö eturivin artistien kanssa toi hankkeelle uskottavuutta nuorten silmissä. Menetelmä innosti nuoria heittäytymään riimittelyyn ja kertomaan mielipiteitään lapsen oikeuksista.
Taide herättää tunteita ja halun toimia. Luovat menetelmät ja taiteen keinot herättävät tunteita ja auttavat eläytymään toisen ihmisen rooliin. Ihmisten välinen ymmärrys ja halu edistää oikeudenmukaisuutta lisääntyvät. Rauhankoulu on perustamisestaan lähtien hyödyntänyt prosessidraamaa työpajoissaan lapsille ja nuorille. Globaalien haasteiden käsittely tarinoiden ja toiminnallisten menetelmien avulla kannustaa etsimään ratkaisuja. Toisaalta draaman avulla voidaan myös tuoda esille ongelmien moniulotteisuutta ja pohtia omaa roolia osana suurempaa ilmiötä.
Taide kannustaa kyseenalaistamaan vallitsevia valtarakenteita. Yhteiskunnallisesti kantaaottava taide on perinteisesti ollut omiaan paljastamaan ja kyseenalaistamaan vallitsevia valtarakenteita. Eetin vastamainostyöpajat ja monet taiteilija Jani Leinosen teokset, kuten Tottelemattomuuskoulu, ovat kannustaneet nuoria taiteentekemisen keinoin kyseenalaistamaan monikansallisten yritysten valtaa. Brändien vallan näkyväksi tekeminen ja kriittinen tutkiskelu voimaannuttaa parhaimmillaan laajempaankin yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.
Vinkkejä järjestön ja taiteilijan väliseen yhteistyöhön
Taiteen keinot ovat moninaiset ja yhteistyö taiteilijoiden ja järjestöjen välillä voi olla monimuotoista. Olivat konkreettiset lopputulemat millaisia hyvänsä, yhteistyön on hyvä rakentua yhteiselle tavoitteenasettelulle, johon kumpikin osapuoli voi aidosti sitoutua.
Projekti kannattaa suunnitella alusta asti yhdessä ja siihen on hyvä varata aikaa. Työnjako ja aikataulut on syytä tehdä selviksi mahdollisimman varhain ja keskeiset käsitteet ja yhteistyön tavoitteet on hyvä puhua auki – näin vältytään mahdollisilta väärinkäsityksiltä ja puhutaan yhteistä kieltä.
Suositeltavaa on, että yhteistyö taiteilijan ja järjestön välillä pohjautuu sopimukseen, jossa määritellään mahdollisimman tarkasti aikatauluista, tekijänoikeuksista, osapuolten rooleista sekä siitä mistä maksetaan (aika / suorite) ja kuinka paljon. Taiteilijan on hyvä pohtia omat lähtökohtansa valmiiksi hinnoittelua myöten.
Taiteellisen vapauden ja järjestön viestin yhteensovittaminen voi vaatia joustavuutta kummaltakin osapuolelta. Parhaimmillaan saadaan aikaan herätteleviä hankkeita, jotka kannustavat asioiden moniulotteiseen tarkasteluun ja toimintaan oikeudenmukaisen maailman puolesta.
