Kestävän kehityksen perustalle laadittu Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma on globaalin kansalaiskasvatuksen näkökulmasta ilahduttavaa luettavaa. Ohjelma avaa mahdollisuuksia niin osaamisen kehittämiselle kuin aktiiviselle kansalaisuudelle ja kutsuu rakentamaan yhdessä kestävää tulevaisuutta. Ryhtiä tavoitteille toisi kuitenkin niiden kokoaminen hallinnonalat yhdistävään strategiaan.
Teksti: Sanna Rekola
Tuore hallitusohjelma on rakennettu kestävän kehityksen ajattelulle, todetaan Fingon hallitusohjelma-analyysissa. Globaalit haasteet ilmastonmuutoksesta kestävyysvajeeseen on tunnistettu ja pyritty huomioimaan. Vaikka parantamisen varaakin löytyy, nyt otetaan tärkeitä askelia oikeaan suuntaan.
Uusi hallitusohjelma luo hyviä edellytyksiä myös globaalille kansalaiskasvatukselle. Nimensä mukaisesti ohjelma tukee osaamista ja osallisuutta sekä näkee ne keinoina edistää kestävää kehitystä.
Useita tärkeitä lupauksia
Hallitusohjelmassa luvataan muun muassa tukea luonto- ja ympäristökasvatusta, ottaa huomioon kestävä kehitys ja ilmastokasvatus eri koulutusasteilla, laatia rasismin ja syrjinnän vastainen toimintaohjelma sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä, kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja medialukutaitoa. Hallitusohjelman liiteasiakirjassa todetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Agenda 2030 -linjaus laaditaan valmiiksi. Samassa yhteydessä sanotaan, että kansalaisjärjestöjen moninainen työ kehityskysymysten ja globaalikasvatuksen parissa mahdollistetaan turvaamalla rahoitus.
Mainittujen toimenpiteiden ohella puhutaan osaamisen ja oppimisen tiekartasta sekä jatkuvan oppimisen reformista, joiden molempien ytimessä olisi toivottavaa nähdä kestävän kehityksen edistäminen.
Neljän vuoden suunnitelmaksi hallitusohjelman toimenpidelista näyttää lupaavalta. Nyt on tarjolla moninaisia mahdollisuuksia kehittää kestävän kehityksen osaamista ja globaaleja kansalaistaitoja – rakentaa yhdessä globaalisti kestävää tulevaisuutta.
Uhkana sirpaloituminen siiloihin
Hallitusohjelman eri asiakohtiin kirjatut toimenpiteet voisivat kuitenkin saada paremmin tuulta alleen, jos ne nähtäisiin yksittäisten toimien sijaan kokonaisuutena. Toisistaan irrallisina toimet ovat vaarassa sirpaloitua omiin siiloihinsa eri hallinnonaloille.
Järjestöjen pitkäaikaisena toiveena on ollut saada Suomeen kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia, joka toisi kaiken kestävää kehitystä ja globaaleja kansalaistaitoja edistävän formaalin, nonformaalin ja informaalin oppimisen yksiin kansiin Agenda 2030 -tavoitteen 4.7 mukaisesti. Tällaista tarvittaisiin nyt nivomaan yhteen kaikkea sitä, mitä eri hallinnonaloilla tehdään asian edistämiseksi.
Kokoavan strategian avulla yksittäisistä toimenpiteistä saataisiin enemmän irti: löytyisi synergioita, uusia kumppaneita, tilaa vertaisoppimiselle ja mahdollisuus kehittää kestävän tulevaisuuden kannalta olennaista oppimista isosti koko yhteiskunnan tasolla. Toimeenpanoakin olisi hyödyllisempää seurata kokonaisuutena – näkisimme metsän puilta.
Vision toteuttaminen vaatii satsausta
Jotta asiassa päästään eteenpäin, tarvitaan johtajuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen avaintoimijat ovat toivoneet, että OKM:ssa laadittava Agenda 2030 -linjaus voisi toimittaa hallinnonalat kokoavan ohjelman virkaa. Mikäli tässä ohjelmassa pitäydytään vain OKM:n oman hallinnon alalla, kuten on annettu ymmärtää, voisiko vuoden 2020 loppuun mennessä laadittava osaamisen ja oppimisen tiekartatta olla strategia, joka kokoaa kestävän kehityksen osaamistavoitteet yhteen?
Hallitusohjelmassa todetaan, että 2020-luvun maailma kaipaa edelläkävijöitä: “Ekologisesti kestävä Suomi näyttää tietä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Edelläkävijänä Suomi voi olla kokoaan suurempi ihmiskunnan yhteisen haasteen ratkaisemisessa.”
Vision toteuttaminen edellyttää satsaamista systemaattiseen osaamisen kehittämiseen. Ryhdytään siis tuumasta toimeen ja näytetään samalla mallia muillekin!
