Suomessa globaalikasvatus on sisällytetty niin varhaiskasvatussuunnitelmien kuin opetussuunnitelmien valtakunnallisiin perusteisiin. Näin ollen koulut ja päiväkodit ovat velvollisia huomioimaan globaalikasvatuksen teemoja toiminnassaan.
Suomella on myös muita vahvuuksia globaalikasvatuksen kentällä. Kansalaisjärjestöt ovat aktiivisia ja niille on ollut tarjolla julkista rahoitusta globaalikasvatukseen ja kehitysviestintään. Lisäksi, Oulun yliopistolla on globaalikasvatuksen professuuri.
Kehittämisen paikkoja kuitenkin riittää edelleen. Erityisesti globaalikasvatuksen valtavirtaistaminen vaatii vielä paljon tekemistä. Tämä edellyttää poliittista tahtoa ja johtajuutta. Myös resursseja tarvitaan.
Sektorirajat ylittäviä kumppanuuksia rakentamalla voidaan tavoittaa uusia ihmisiä. Kestävän kehityksen ja globaalin oikeudenmukaisuuden edistämisen pitäisi olla läpileikkaavasti osa kaikkea toimintaa, kaikkia tarvitaan yhteisiin talkoisiin.
Agenda 2030 on tuonut omalta osaltaan vauhtia globaalikasvatukseen. Se myös muistuttaa, miten laaja-alaisesta asiasta on todellisuudessa kysymys – mukaan tarvitaan kaikki yhteiskunnan toimijat. Vuoden 2018 aikana ollaan laatimassa uusia poliittisia linjauksia sille, miten kestävän kehityksen kasvatusta ja koulutusta voidaan Suomessa viedä eteenpäin.
Lisää tietoa toimijat– ja viranomaisten rooli -sivuilta.