Ympäristökasvatuksen tavoitteena on ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristövastuullisen käyttäytymisen vahvistaminen. Ympäristötietoisuudessa yhdistyvät motivaatio (arvot ja asenteet) sekä tieto ja taito toimia ympäristön kannalta myönteisesti. Se mahdollistaa ympäristölle hyödyllisiä, tietoisia valintoja ja tekoja eli ympäristövastuullisen toiminnan. Ympäristövastuullinen ihminen on tietoinen oman toimintansa seurauksista ja maailman ekologisen kantokyvyn rajoista.
Ympäristökasvatuksessa pyritään myös lisäämään ympäristöherkkyyttä, ympäristötuntemusta ja ympäristömyönteisyyttä. Ympäristöherkkyydellä tarkoitetaan yksilön kokemusten ja havaintojen pohjalta rakentuvaa tunnepitoista ja empaattista suhdetta ympäristöön sekä kykyä havainnoida ja aistia ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Ympäristösuhteeseen kuuluu kaikki se, mitä ihminen tekee ympäristössään, ympäristölleen ja ympäristönsä vaikutuksesta tai innoittamana.
Ilmastonmuutos on aikamme merkittävin globaali uhka, jonka ymmärtäminen vaatii laaja-alaista osaamista. Ilmastokasvatus onkin nostettu osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmia. Ilmastokasvatuksessa ohjataan kestävään elämäntapaan ja etsitään ratkaisukeskeisiä sekä sosiaalisesti hyväksyttäviä keinoja ilmastopäästöjen vähentämiseen, hiilinielujen lisäämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Kaikkien ikäryhmien ympäristö- ja ilmastokasvatukseen saa tukea kansalaisjärjestöjen tuottamista materiaaleista ja menetelmistä. Ympäristöteeman käsittelyyn soveltuvat vinkit löytyvät Globaalikasvatuksen vinkkipankista.