Teksti: Sanna Rekola
Viranomaiset ja palvelujen tarjoajat eivät aina tunnista syrjiviä piirteitä omassa toiminnassaan tai palveluissaan. Syrjinnästä voi olla seuraamuksia, vaikka se olisi tahatontakin. Vähemmistövaltuutettu haluaa lisätä tietoa oikeuksista ja antaa eri toimijoille eväitä kehittää omaa toiminta syrjimättömäksi ja yhdenvertaiseksi.
Kielteinen ilmapiiri näkyy tällä hetkellä vahvasti yleisessä keskustelussa. Tämä näyttäytyy myös vähemmistövaltuutetun toimistolla kasvavana yhteydenottojen määränä. Vuonna 2009 yhteydenotot lisääntyivät kolmanneksella. Puolet yhteydenotoista liittyi syrjintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun.
Jälkikäteinen puuttuminen yksittäisiin syrjintätapauksiin on haastavaa ja valvontaprosessi itsessään on monimutkainen. Yksittäistapauksiin voi etsiä ratkaisua esimerkiksi syrjintälautakunnasta ja hakemalla hyvitystä oikeusteitse. Näytön saaminen on usein kuitenkin vaikeaa. Tehokkaampaa olisi puuttua yhteiskunnan erilaisissa palvelujärjestelmissä ja palveluntarjoajien keskuudessa vallitseviin syrjiviin rakenteisiin.
Vähemmistövaltuutettu pyrkii laajentamaan toimintansa vaikuttavuutta ja käynnisti vuoden 2009 lopulla kokeilun Turussa, Tampereella ja Kotkassa. EU-rahoitteisella hankkeella testataan erityyppisten neuvontapalvelujen malleja ja luodaan pohjaa valtakunnallisesti kattavan syrjinnän vastaisen neuvonnan järjestämiselle.
Syrjinnän ennaltaehkäisemisen kannalta on tärkeää, että viranomaiset ja palveluntarjoajat kehittävät toimintojaan yhdenvertaisiksi ja pystyvät puuttumaan myös syrjivään toimintaan. Yhdenvertaisuussuunnittelu on yksi hyvä työkalu yhdenvertaisuuden edistämisessä.
Lisätietoa:
Vähemmistövaltuutettu www.ofm.fi
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2009 (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi)
Vt. toimistopäällikkö, vähemmistövaltuutetun sijainen, Pirjo Kruskopf, p. 071 878 8663
EU-hankkeen projektikoordinaattori Päivi Okuogume, p. 071 878 8669
