Pia Mikander tutki väitöskirjaansa varten suomalaisten koulukirjojen tarjoilemaa maailmankuvaa. Länsimaalaiset esitetään edelleen aivan liian usein ylivertaisina suhteessa muihin.
Teksti: Sanna Rekola
Koulukirjat muovaavat lasten ja nuorten käsityksiä ympäröivästä todellisuudesta. Lokakuun lopulla Helsingin yliopistosta väitellyt Pia Mikander tutki suomalaisten koulukirjojen välittämää maailmankuvaa ja totesi kirjojen luovan kuvaa länsimaalaisista ihmisistä ylivertaisina suhteessa muihin.
Karkeimmista vanhoista stereotypioista ja käsitteistä on päästy eroon, mutta koulukirjat uusintavat yhä ylivertaisuuden eetosta monin eri tavoin.
Mikanderin tutkimat peruskoulun maantieteen, historian ja yhteiskuntaopin kirjat eivät tukeneet kaikilta osin opetussuunnitelmien perusteissa perusopetukselle asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi yhdenvertaisuuden näkökulmasta kirjoissa oli parantamisen varaa.
Mikanderin mukaan koulukirjat heijastelevatkin paitsi opetussuunnitelmaa myös yhteiskunnan arvoja. Esimerkiksi länsimaalaisten oikeutta liikkua vapaasti ympäri maailmaa pidetään normaalina, mutta tarve rajoittaa muiden kansanryhmien liikkuvuutta esitetään järkevänä ja luonnollisena. Tämä on huolestuttavaa aikana, jolloin rasismi ja negatiiviset ennakkoluulot nostavat päätään nuorten keskuudessa.
Mikäli opetussuunnitelman arvot halutaan todella saavuttaa, pitäisi koulukirjojen sisältö käydä Mikanderin mukaan huolella läpi.
Järjestöiltä asiantuntijatukea
Globaalikasvatuksen parissa toimivat kansalaisjärjestöt näkevät koulukirjoissa paljon potentiaalia ihmisoikeuksien, globaalin vastuun ja kestävän tulevaisuuden edistämisen näkökulmasta. Kirjoilla on vaikutusta kokonaisten sukupolvien tapaan hahmottaa maailmaa, ja siksi niiden sisältöä on tärkeä arvioida kriittisin silmin.
Kansalaisjärjestöt ovat viimeisen parin vuoden ajan tehneet yhteistyötä oppikirjakustantamojen kanssa ja tarjonneet asiantuntijatukeaan uuden opetussuunnitelman painotusten jalkauttamisessa oppikirjoihin.
Järjestöjen havainnot oppikirjoista ovat olleet pitkälti samansuuntaisia Mikanderin päätelmien kanssa. Esimerkkinä mainittakoon Rauhankasvatusinstituutin tekemä laskuharjoitus yläasteen historian oppikirjassa esitetyistä henkilöistä: kirjassa esiintyi 50 henkilöä, joista 3 oli naisia. Näistä kolmesta kaksi esiteltiin jonkun merkkihenkilön puolisona. Naiset jäävät edelleen historiallisessa kerronnassa marginaaliin.
Koulukirjoissa olennaista ei ainoastaan ole se, miten ja millaisin käsittein asiasta kerrotaan, vaan myös se, mistä asiasta ylipäänsä kerrotaan ja kenen näkökulmasta. Joskus hyvääkin tarkoittava teksti voi väärin kehystettynä uusintaa negatiivisia stereotypioita ja vahvistaa ei-toivottuja arvoja. Asioita tarkastellaan helposti ja huomaamatta valtakulttuurin näkökulmasta.
Muutos on kuitenkin mahdollinen. Koulukirjoja kirjoitetaan jatkuvasti uudelleen ja huonotkin esimerkit sopivat osaksi opetusta, jos niitä tutkitaan oikeista näkökulmista – niiden avulla voi oivallisesti harjoitella kriittistä lukutaitoa.
Lisätietoja:
Helsinki.fi: Koulukirjat luovat kuvaa länsimaalaisten ylivertaisuudesta
Pia Mikander e-thesis: Westerners and others in Finnish school textbooks
Järjestöjen oppikirjayhteistyö: Sanna Rekola, sanna.rekola@kepa.fi
