Mitä kauemmin olen toiminut opettajana, sitä vahvemmin olen alkanut ymmärtää olevani joka päivän jokainen hetki globaalikasvattaja. Urani alussa panostin kovasti globaalikasvatuksellisiin teemapäiviin, aamunavauksiin ja juhliin. Toki niitäkin tarvitaan, mutta kaikkein tärkeintä on johdattaa tuoreita kansalaisia ymmärtämään oma roolinsa maailmankansalaisina, siis ihan koko tämän maapallon kansalaisina.
Teksti: Globaalikasvatus tutuksi
Tiedän, että opettajaopinnoissa ja opettajuudessa suositaan sellaista näkökulmaa, että lähestytään asioita positiivisen kautta. Aion silti rohkeasti ottaa vähän negaatiota tähän alkuun. Tässä olisi listani siitä, mitä en toivo globaalikasvatuksen olevan:
Globaalikasvatus ei ole se vuosittainen monikulttuurisuusteemapäivä, jossa on afrikkalainen rumputyöpaja ja joka saa meidät kalpeanaamat ajattelemaan, että afrikkalaisuus on alkeellista ja siihen liittyy rytmi verissä ja joka saa ne ruskeammat koululaiset tuntemaan vierautta ja pohtimaan, että kuluuko tässä nyt olla hyvä rytmitaju.
Globaalikasvatus ei ole sitä, että tutustutaan muiden maiden eksoottisimpiin piirteisiin ja päivitellään niitä.
Globaalikasvatus ei ole sitä, että edistetään ajatusta länsimaista muiden maiden ja kansojen laupeina auttajina tai sitä, että muut maat näyttäytyvät alkukantaisina edistyksellisen lännen rinnalla.
Globaalikasvatus ei ole mitään sellaista, joka lisää kuilua maailman ihmisten välillä siellä kaukana jossain ja täällä meidän oletetussa lintukodossa.
Globaalikasvatus ei ole myöskään sitä, että maailmaa katsotaan ruusunpunaisten lasien läpi ja selitetään pois kaikki ongelmat.
Globaalikasvatus ei ole se oppitunti ihmisoikeuksista, jonka lopputuloksena oppilaat luulevat, että ihmisoikeudet on jo aikaa sitten meilläpäin saavutettu ja nykyään ne koskevat vain vieraita ihmisiä kaukaisissa maissa.
***
Mitä globaalikasvatus on?
Globaalikasvatuksen tavoitteena on Maastrichtissa vuonna 2002 laaditun julistuksen mukaan ”Avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille ja herättää heissä halu rakentaa oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa maailmaa.”
Globaalikasvatuksen katsotaan sisältävän ainakin sellaiset osa-alueet kuin: ihmisoikeuskasvatus, rauhankasvatus, kehityskasvatus, demokratiakasvatus, kasvatus kestävään kehitykseen, monikulttuurisuuskasvatus jne. Se, miten näitä sisältöjä opetukseen tuodaan, vaihtelee suuresti.
Koska opetussuunnitelman arvopohja viittaa YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja yhdenvertaisuuden edistäminen on koulun tärkeä tehtävä, ei globaalikasvatuksen olemassaoloa koulussa tarvitse missään nimessä kyseenalaistaa.
***
Maailmankansalaisiksi?
Kasvatus globaaliin vastuuseen siis olisi se juttu. Kuulostaa juhlalliselta ja ehkä myös vähän ahdistavalta. Mitä jos tähtäisimmekin maailmaan, jossa voisi olla globaalisti vapaa maailmankansalainen? Voitaisiinko globaaliin vapauteen pyrkiä vaikka näin:
Kasvattamalla maailmaan yhä enemmän ihmisiä, jotka ymmärtävät olevansa osa yhteistä ihmisyyttä, sellaista jossa jokaisen ihmisarvo on sama ja jakamaton.
Rohkaisemalla lapsia ja nuoria tulevina vaikuttajina ennemminkin purkamaan kuin rakentamaan rajoja, sellaisia siis, jotka saavat meidät näkemään toisemme erilaisina ryhminä – meinä ja niinä muina.
Ohjaamalla tulevia aikuisia ymmärtämään asioiden välisiä suhteita ja oman toimintansa seurauksia.
Kiinnittämään huomiota siihen, että koska jokainen sota alkaa ihmisten välillä niin rauhakin rakentuu ihmisten kesken.
Globaalisti vapautunut maailmankansalainen elää vastuullista elämää huolehtien siitä, että kuormittaa ympäristöään mahdollisimman vähän ja välittää kanssaihmisistään ja muista eliöistä mahdollisimman paljon.
Hanna Niittymäki
Kirjoittaja on luokanopettaja Jakomäen peruskoulussa, Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen ohjausryhmäläinen ja Maailmankoulu-verkoston yksi alullepanijoista.
***
Globaalisti vapautunut -kirjoitus on julkaistu aiemmin 24.3.2016 Suomen opettajaksi opiskelevien liiton Soolibooli-opiskelijalehdessä
Kirjoitus on osa Globaalikasvatus tutuksi -blogisarjaa, jossa globaalikasvatuksen asiantuntijat järjestöistä ja tutkimuskentältä, opettajat ja kehityspolitiikan ammattilaiset kirjoittavat globaalikasvatuksesta.
