Lauantaina tuhannet ihmiset kokoontuvat Senaatintorille valmiina marssimaan Eduskuntatalolle ja vaatimaan toimia ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi. Muutokseen vaaditaan tekijöitä, jotka eivät synny tyhjästä. Siksi meidän tulee uudistaa myös kasvatusta ja koulutusta.
Teksti: Sofia Viitala Kuva: Markus Spiske Unsplash
”Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen.”
Näin todetaan vuonna 2016 käyttöön otetussa perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Oppilaiden ohjaaminen kestäviin elämäntapoihin on siis esitettynä opetussuunnitelman arvopohjassa, johon opetuksen tulee nojautua.
Toinen koulutuksen tehtävistä on kasvattaa lapset yhteisiä sääntöjä noudattaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Kirkko ja kaupunki -lehdessä haastateltu Tampereen yliopiston kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värri nostaa kuitenkin tässä esiin koulutuksessa piilevän haasteen: kasvatus voi jopa edistää ekokatastrofia, jos nykyinen, voimakkaasti kulutukseen perustuva elämäntapa esitetään normina. Värrin mukaan ajatuksesta, että ihmisen suhde luontoon perustuu hallintaan, olisi siirryttävä kohti ihmiskeskeisyyden rajat ylittävää kasvatusta.
Lääkkeeksi ympäristökatastrofiin Värri tarjoaa lapsille opetettavaa uudenlaista luontosuhdetta. Kasvatuksessa tulisi vaalia pienen lapsen kokemaa luontaista myötätuntoa kaikkea elävää kohtaan. Ihmisen rooli tulee ymmärtää osana luontoa, eikä vain siitä hyötyjänä. Kouluissa tulee myös tarkastella kriittisesti nykyisiä, ilmastonmuutosta edesauttavia ja luonnolle haitallisia rakenteita ja käytäntöjä.
Valmista ratkaisua muutoksen saamiseen ei ole, mutta globaalikasvatuksen keinoista voi olla hyötyä. Ympäristökasvatuksen kautta lapsille ja nuorille tulee opettaa omaa vastuutaan luonnosta ja tätä kautta ohjata kestävään kulutukseen. Oman kytköksen ymmärtäminen maailmanlaajuisiin ilmiöihin on isossa roolissa ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Myös kansalaisaktiivisuus on avainasemassa, kun yritämme saada aikaan muutoksia, jotka mahdollistavat ihmisarvoisen elämän ympäri maailmaa myös tulevaisuudessa. Lapsille ja nuorille pitää tehdä selväksi, ettei peli ole vielä menetetty.
Globaalikasvatuksen ytimessä on toivon pedagogiikka, jonka tärkeydestä myös Värri muistuttaa. Lähtökohtana tulee aina pitää mahdollisuus vaikuttaa. Siihen tarjoutuu kanava kanasalaisjärjestöjen kautta, jotka tarjoavat myös tukea kasvattajille.
Ilmastonmuutoksen käsittelyssä avuksi voi ottaa vaikka Open ilmasto-oppaan. Taksvärkin Vaikuta!-oppaasta saa ohjeita, miten voi yhdessä oppilaiden kanssa vaikuttaa valitsemaansa ongelmaan ja YK-liiton Maailman parhaat uutiset -materiaalin avulla voi käsitellä globaaleja haasteita ratkaisulähtöisesti: mitä positiivisia asioita voimmekaan saada aikaan? Lisää vinkkejä löytyy globaalikasvatuksen vinkkipankista.
Jos haluat vaatia muutosta myös päättäjiltä, osallistu huomiselle ilmastomarssille! Ota mukaan myös lähipiirisi lapset ja nuoret. Marssi toimii kaikille hyvänä esimerkkinä aktiivisesta kansalaisuudesta: muutosta saadakseen sitä täytyy vaatia. Nähdään siis huomenna Senaatintorilla klo 14:30!
Ilmastomarssi Facebookissa
