Nyt starttaa Fingon uusi Globaalikasvatusta-podcast! Toimittaja, kasvatustieteilijä ja antirasismiaktivisti Alice Jäske johdattelee keskustelijat globaalikasvatuksen kiinnostavaan maailmaan. Ensimmäisessä jaksossa Jäske ja Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz keskustelevat siitä, mitä globaalikasvatus oikeastaan on ja mitä kaikkea laajan termin alle mahtuu. Jaksossa otetaan myös puhelinyhteys Oulun yliopiston globaalikasvatuksen professoriin, Elina Lehtomäkeen.
Teksti: Noora Isomäki Kuva: Krash
”Globaalikasvatus on sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena on lisätä ihmisten ymmärrystä siitä, miten maailma oikeastaan rakentuu, millaisia ilmiöitä meillä on globaalilla tasolla, miten ne kytkeytyvät omaan arkeen ja miten voi vaikuttaa”, kuvailee Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz.
Globaalikasvatusta voidaan pitää kattoterminä monenlaisilla arvopohjaisille kasvatuksille ja tavoille tarkastella maailmaa ja sen ilmiöitä. Nykyään tärkeä määrittelevä tekijä on YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen alatavoite 4.7, jonka mukaan kaikkien ihmisten tulee saada riittävät tiedot ja taidot kestävän kehityksen edistämiseen vuoteen 2030 mennessä.
Oulun yliopiston globaalikasvatuksen professori Elina Lehtomäen mukaan globaalikasvatuksen toteutumisen voi jakaa eri ulottuvuuksille.
“Puhutaan tiedoista, taidoista, osallistumistaidoista ja myös kuuluvuuden tunteesta, siitä että kuulumme tähän yhteisöön ja yhteiskuntaan ja pyrimme edistämään kestävän kehityksen ja kestävän elämäntavan tavoitteita ja kantamaan vastuuta yhdessä”, Lehtomäki summaa.
Vaikeitakaan aiheita ei pidä vältellä
Globaalikasvatuksen tavoitteena on luoda ymmärrystä siitä, miten kukin on itse kytköksissä maailmaan ja sen ilmiöihin ja kuinka niihin voi vaikuttaa. Lähestymistavassa täytyy katsoa sekä kauas maailmalle että sisäänpäin, omiin arvoihin ja taustoihin. Globaalikasvatukseen kuuluu sisäistä työtä, omien asenteiden ja normien tarkastelua ja ymmärrystä siitä, miten ne vaikuttavat omaan maailmankatsomukseen.
”Oleellista on, että pyritään purkamaan eriarvoisuuksia ja kestämättömän kehityksen taustalla vaikuttavia juurisyitä. Kriittisten ja välillä hankaliltakin tuntuvien kysymysten esiin tuominen on globaalikasvatuksessa tosi keskeistä”, Kivimäki-Pelluz sanoo.
Maailman ongelmia ylläpitävien rakenteiden tunnistaminen ja niiden purkaminen vaatii myös poisoppimista ja avoimuutta uudelle tiedolle ja näkökulmille. Tärkeä osa globaalikasvatusta on välittää erilaisia tarinoita maailmasta, sen ihmisistä ja ilmiöistä. Lisäksi globaalikasvatuksessa on läsnä myös pitkän tähtäimen ajattelu. Tulevaisuudessa häämöttävät voimistuva ilmastonmuutos, eriarvoisuuden lisääntyminen, köyhyys, sekä konfliktien ja väkivallan uhka. Epävarmuuden lisääntyessä on tärkeää, että meillä on välineitä ymmärtää näitä globaaleja haasteita ja tunnistaa oma roolimme ja vastuumme tässä maailmassa.
”Yksi keskeinen kysymys on se, miten me edistämme sellaista kasvatusta ja koulutusta, jossa ihmiset kokevat kuuluvansa osaksi tätä yhteisöä ja kokevat oman merkityksensä yhtenä vaikuttavista ihmisistä tässä prosessissa ja kantavat vastuunsa ympäröivästä luonnosta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä” Lehtomäki kuvailee.
Viheliäisistä globaaleista ongelmista puhuminen voi tuntua vieraalta, eikä niiden käsittely vaikkapa oppitunnilla ole välttämättä helppoa. Mukaan keskusteluun ja opetukseen onkin hyvä ottaa myös maailman tapahtumien ja erilaisten kriisien herättämät tunteet. Aiheiden käsittely voi vaatia rohkeutta, mutta puhua voi myös siitä, että tästä on vaikea puhua. Kriisien rehellisten käsittelyn lisäksi kasvatukseen kannattaa ottaa mukaan myös positiivisia esimerkkejä muutoksesta, jotka luovat toivoa ja uskoa siihen, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa.
”Varsinkin nuoria huolestuttaa globaali tilanne ja tulevaisuus. Globaalikasvatuksella voidaan antaa eväitä, joilla voi jäsentää maailmaa ja sen ilmiöitä ja ymmärtää niitä keinoja, joilla itse voi vaikuttaa”, sanoo Kivimäki-Pelluz.
Globaalikasvatusta kaikille ja kaikkialla
Globaalikasvatuksella on Suomessa vahva yhteistyölle rakentunut pohja, joka on muodostunut esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, opettajien, opetushallinnon ja tutkijoidenkin välille. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa globaalikasvatus on nostettu läpileikkaavaksi teemaksi, joka näkyy niin opetuksen arvopohjassa kuin sisällöissäkin. Kivimäki-Pelluzin mielestä globaalikasvatusta tulisi kuitenkin entistä vahvemmin ulottaa myös aikuisiin, mikä edistäisi vielä paremmin kestävän kehityksen tavoitteen 4.7. edistymistä.
”Globaaleja kansalaistaitoja ja aktiivisena maailmankansalaisena toimimista pitäisi harjoitella koko elämän ajan. Globaalikasvatus on elinikäistä oppimista”, Kivimäki-Pelluz toteaa.
Joskus voi tuntua siltä, että nuorilla on ajantasaisempaa tietoa globaaleista ongelmista, kuin aikuisilla. Ei ole kuitenkaan mahdollista odottaa, että nämä nuoret kasvavat aikuisiksi ja alkavat ratkaista ongelmia, vaan toimittava on nyt. Siksi myös aikuisten oppimista globaalikasvatuksen teemoista on tuettava.
”Me helposti ajatellaan, että vain koulumaailmassa ja erilaisissa formaaleissa oppimisympäristöissä pitää tarjota globaalikasvatusta, mutta oppimista tapahtuu kaikkialla. Siksi tässä on iso rooli myös muilla toimijoilla, kuten harrastustoimijoilla, vapaa-ajanviettopaikoilla, työpaikoilla tai taiteella ja kulttuurilla.”
Globaaliin oikeudenmukaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita nostetaankin esille hyvin monissa paikoissa ja monin eri tavoin. Esimerkiksi taide ja kulttuuri voivat monin tavoin herättää ajatuksia, vaikuttaa ihmisiin ja kannustaa toimintaan. Globaalikasvatuksessa voi hyödyntää myös monenlaisia mediasisältöjä ja vaikkapa maailmanlaajuisia liikkeitä, jotka tuovat uusia näkökulmia maailman tarkasteluun ja nostavat esiin ongelmia. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Black Lives Matter ja Me too -liike.
”Ne on tosi hyviä esimerkkejä siinä, että ne nostaa esiin meidän systeemin ongelmia ja myös juurisyitä ja samalla luo konkreettisia esimerkkejä ja uskoa siitä, että asioita on mahdollista muuttaa, niitä täytyy muuttaa ja yhdessä me voidaan vaikuttaa”, Kivimäki-Pelluz sanoo.
Kuuntele Globaalikasvatusta-podcastin ensimmäinen jakso Spotifysta tai muusta valitsemastasi podcast-palvelusta!
Fingon Globaalikasvatusta-podcastin ensimmäiset jaksot on tuotettu osana Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hanketta, jota rahoittavat Sitra ja ulkoministeriö. Tulevissa jaksoissa käsitellään esimerkiksi tunteita ja toimijuutta, eriarvoisuuksien purkamista, sekä utopioita, tulevaisuutta ja siihen vaikuttamista. Myöhemmin sarjassa kuullaan myös Fingon muiden globaalikasvatushankkeiden, esimerkiksi Transformer 2030 -hankkeen alla tuotettuja jaksoja. Kuuntele ja laita sarja seurantaan valitsemassasi podcast-palvelussa!
