Uusi eurooppalainen globaalin kansalaiskasvatuksen julistus “Declaration on Global Education to 2050” hyväksyttiin marraskuussa Dublinissa, Irlannissa Global Education Network Europen (GENE) järjestämässä kongressissa. Julistus toimii kannustimena laadukkaampaan ja parempaan globaaliin kansalaiskasvatukseen kansallisella tasolla, mutta kaipaa konkreettisia toimia.
Teksti: Doris Hakkarainen Kuva: GENE
Kesäkuussa 2021 alkanut prosessi vuonna 2002 laaditun Maastrichtin julistuksen päivityksestä saatiin päätökseen 4.11. Dublinissa, Irlannissa järjestetyssä kongressissa. Julistuksen päivityksen pani alulleen Global Education Network Europe, GENE, joka on eurooppalainen ministeriöiden ja virastojen yhteistyöverkosto. Yli vuoden kestäneessä prosessissa oli mukana ministeriöitä ja virastoja, nuorisojärjestöjä, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, paikallishallintoa ja alan tutkijoita sekä globaaleja kriittisiä ystäviä. Julistuksen laatimiseksi luotiin erilaisia sidosryhmäverkostoja, joita konsultoitiin luonnosvaiheessa. Prosessin tarkoituksena oli luoda pitkän aikavälin visio ja rakentaa laajempaa ja syvempää poliittista tukea ja sitoutumista globaaliin kansalaiskasvatukseen.
”Julistuksen ideana on toimia kannustimena sille, että eri maissa innostuttaisiin tekemään globaalin kansalaiskasvatuksen kansallisia strategioita tai jotenkin muuten panostettaisiin globaaliin kansalaiskasvatukseen”, kertoo Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen.
Lopullisessa kongressissa hyväksytyssä Dublinin julistuksessa on viisi osaa: yhteinen näkemys, yhteinen määritelmä, olemassa oleviin sopimuksiin ja saavutuksiin perustuva osa, nykytilanne sekä sitoumukset kansallisella ja Euroopan tasolla. Julistuksessa visioidaan Euroopasta, jossa kaikilla ihmisillä oikeus saada laadukasta globaalia kansalaiskasvatusta.
Uudessa julistuksessa globaalikasvatus on määritelty Maastrichtin julistuksen kaltaisesti, mutta siinä on mukana hieman radikaalimpia elementtejä.
“Global Education is education that enables people to reflect critically on the world and their place in it; to open their eyes, hearts and minds to the reality of the world at local and global level. It empowers people to understand, imagine, hope and act to bring about a world of social and climate justice, peace, solidarity, equity and equality, planetary sustainability, and international understanding. It involves respect for human rights and diversity, inclusion, and a decent life for all, now and into the future.”
Julistusten aika on ohi
Julistukseen saatiin mukaan paljon järjestöjen näkemyksiä, mutta varsinaista toimeenpanoa on seurattava. Konkreettinen tiekartta puuttuu. Järjestöjen viestit on kuitenkin otettu vakavasti.
”Jotta julistus ei jää taas kerran vain yhdeksi paperiksi, on sen toimeenpanoa seurattava. Julistus ei ole varsinaisesti sitova, vaan se tarjoaa suosituksia. Konkreettinen toimeenpano kansallisilla tasoilla on kysymysmerkki. Aiomme jatkossakin olla kriittisiä ystäviä, jotka vahtivat miten julistus näkyy käytännön tekoina”, kertoo Lappalainen.
Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä edusti kongressissa Suomea. Puheenvuoroissaan hän kiitti yhteistyöstä julistuksen päivittämisestä sekä oli yhtä mieltä siitä, että laadukas globaalikasvatus vaatii yhteistyötä mm. hallituksen, kasvattajien, tutkijoiden, nuorison ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Opetushallitus muistuttaa, että Suomessa on jo pidemmän aikaa sitouduttu järjestämään globaalikasvatusta GENEn esittämin tavoin. Kestävä kehitys, ihmisoikeudet ja maailmankansalaisen taidot ovat osana opetussuunnitelmaa eri oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa.
Globaalilla kansalaiskasvatuksella merkittävä rooli kestävässä yhteiskunnassa
Globaalilla kansalaiskasvatuksella kannustetaan ihmisiä aktiiviseen ja vastuulliseen maailmankansalaisuuteen. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten jokainen meistä on kytköksissä maailmanlaajuisiin ilmiöihin kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen tai ympäristökatastrofeihin, – ja miten näihin voi vaikuttaa omalla toiminnallaan.
Lappalainen kertoo, että globaalin kansalaiskasvatuksen merkitystä maailmassa ei aina ymmärretä.
”Tarvitsemme kykyjä toimia erilaisten ihmisten kanssa, erilaisissa tilanteissa ja hakea ratkaisuja. Jos saataisi tämän kaltaiset tiedot ja taidot yhä useammalle, löytyisivät ratkaisutkin globaaleihin ongelmiin nopeammin.”
”Olisi hienoa, jos julistus saisi kansallisilla tasoilla aikaan enemmän monitoimijayhteistyötä ja konkreettisia tekoja. Julistus ei kuitenkaan kannusta kiireellisyyteen, vaikka aikapommi tikittää koko ajan. Meidän täytyy toimia nyt ja löytää ratkaisuja nopeammin”, painottaa Lappalainen.
Fingo on ollut mukana järjestämässä kestävän kehityksen tietojen ja taitojen aamukahveja ja jatkossakin koordinoi tapaamisia. Ne tuovat asiantuntijat yhteen keskustelemaan ja etsimään keinoja kestävän kehityksen tavoitteen 4.7 edistämiseksi Suomessa. Suomessa yksi globaalin kansalaiskasvatuksen tukipilari on myös kansallinen Agenda 2030 tiekartta.
Lue lisää kongressista ja tutustu julistukseen GENEn sivuilla.
