Blogi

Sosiaalinen media – mahdollisuuksien maailma?

Teksti: Sanna Rekola

Facebook, YouTube, Twitter, IRC… Sosiaalisen median avulla voi tavoittaa päivässä tuhansia ihmisiä. Viestit välittyvät eteenpäin helposti nappia painamalla, mutta miten saada ihmiset ruudun takaa toimintaan tosielämässä? Onko sosiaalinen media järjestötoiminnan tulevaisuudelle uhka vai mahdollisuus?

”Verkosta on helppo ostaa klikkaamalla hyvä omatunto, mutta muuttako se mitään?” provosoi Porkkanamafia -liikkeessä aktiivisesti mukana toiminut Mari Koistinen yleisöä alustuspuheenvuorossaan Kepan 8.10.2009 järjestämässä keskustelutilaisuudessa sosiaalisesta mediasta.
Niin kutsuttu kevytaktivismi todettiin perinteisen järjestötoiminnan kannalta huolestuttavaksi ilmiöksi, kun ihmiset eivät enää sitoudu järjestöihin. Verkon mahdollisuudet kansalaisaktiivisuudelle nähtiin kuitenkin haasteita suurempina. Ainakaan verkkoa ei kannata jättää hyödyntämättä haasteiden takia, sillä totuus on, että ihmiset ovat siellä.
”Internetillä on maailmassa jo 1,5 miljardia käyttäjää. Suomessa 78% kansalaisista laskee itsensä netin aktiivikäyttäjiksi ja nuori sukupolvi, digital natives, viettää verkossa yhtä paljon aikaa, kuin konserttipianisti käyttää harjoitteluun,” summasi tilaisuuden toinen alustaja, Mari Tikkanen m4id:stä.
Sosiaalisessa mediassa valta on viestien välittäjillä
Olennainen muutos sosiaalisessa mediassa printtimediaan nähden on se, että valta viestien läpimenoon ei enää ole tiedon tuottajalla, vaan viestin vastaanottajilla.
”Passiivisista tiedon vastaanottajista on tullut aktiivisia osallistujia. Viestit saadaan yhä useammin joltakulta tutulta omasta verkostosta, jolloin niiden vaikuttavuuteen vaikuttaa myös viestin välittäjän profiili. Sosiaalisista verkostoista löytyy aina niin sanottuja mielipidejohtajia, joiden välittämät viestit luetaan tarkemmin kuin muiden,” selvittää Mari Tikkanen.
Tiedon tuottajasta tulee kaupassa eräänlainen taustapelaaja. Viestien rakentaminen vaatii strategista pelisilmää. Jotta yhteisöt saadaan välittämään viestiä, on niistä tehtävä helposti levitettäviä. Visuaalisella ulkoasulla on viestinnässä erityisen suuri rooli.
Viestin läpimenon kannalta ratkaisevia ovat ensimmäiset sekunnit. Mikäli viesti ei ensinäkemältä herätä kiinnostusta, on sen kohtalona unohtua bittiavaruuteen. Onnistunut viesti voi puolestaan levitä kulovalkean tavoin.
Esimerkiksi Carrotmob -liikkeen leviämisessä vaikutti keskeisesti verkossa levinnyt video. ”Video konkretisoi ytimekkäästi sen, mistä liikkeessä on kyse. Miksei tällaista voisi tehdä Suomessakin?” kuvaili Mari Koistinen.
Sosiaalisen median haasteita
Suurimpana haasteena sosiaalisessa mediassa on jatkuva muutos. Sosiaalisen median kanavat kehittyvät niin huimaa vauhtia, että perässä pysyminen käy työstä. Suunnitteluun onkin syytä käyttää aikaa. Helpot välineet saattavat johtaa hutilointiin.
”Liian usein lähdetään liikkeelle välineistä ja laitetaan viesti liikkeelle. Näin kohderyhmä jää kuitenkin helposti tavoittamatta. Sosiaalista mediaa hyödynnettäessä on tavoitteet pohdittava erityisen tarkasti. Mitä haluamme sanoa ja kenelle määrittää sen, mitä kanavia kannattaa hyödyntää.,” muistutti Mari Tikkanen. ”Käyttäjän tarpeet ja identiteetti ovat avainasemassa.”
Yleisöä huolestutti myös se, että verkossa leviävät väärät viestit. Koska valta tiedonlevittämisessä on käyttäjillä, asiantuntijoiden näkemyksistä saattaa tulla toissijaisia, jos he ylipäänsä osallistuvat keskusteluun verkossa.
Toinen huolenaihe oli se, ettei ihmisiä kouluteta riittävästi internetin käyttöön. Mediakriittisyys ja välineiden hallinta ylipäänsä eivät ole sisäsyntyisiä ominaisuuksia etenkään vanhemmilla sukupolvilla. Pahimmillaan sosiaalinen media voi johtaa sukupolvien välisen kuilun muodostumiseen.
Oma ongelmansa on myös sosiaaliseen mediaan liittyvä globaali epätasa-arvo. Keskustelussa sivuttiin myös sitä, miten enemmistö maailman köyhistä elää edelleen kaukana verkkoyhteyksien tuolla puolen.
Tilaisuudessa kuullut alustukset:

Mari Tikkanen, M4ID: Sosiaalinen media kehitysyhteistyössä (pdf)
Mari Koistinen, Porkkanamafia: Porkkanamafia ja sosiaalinen media (pdf)

Yleisöpuheenvuorot:

Veera Haapaniemi, Making Commitments Matter: UN-i.org (pdf)

Kepa järjestää 23.10.2009 kokopäivän mittaisen koulutuksen Kampanjoimaan sosiaalisessa mediassa. Koulutus on valitettavasti jo täynnä, mutta mikäli kiinnostusta riittää, voidaan koulutus järjestää myöhemmin uudelleen.
Linkkejä:

M4ID
Porkkanamafia
Kulutusjuhla.fi
Qaiku.com / Marin muistiinpanot aamiaistilaisuudesta Qaikussa
www.nielsen.com
www.mashable.com
www.techsoup.org
Social media in plain English

Uusimmat artikkelit