Edessäni on suuri fläppitaulu, johon koulutukseen osallistujat ovat koonneet ajankohtaisia pulmia läheltä ja kaukaa: saastuminen, konfliktit, korruptio, juomaveden puute, työttömyys, rasismi. Syyskuinen Common cause-koulutus laittoi osallistujat miettimään ihanneyhteiskuntaa, jossa nämä pulmat olisi ratkaistu. Isot sanat uuvuttavat, mutta kouluttajan, brittiläisen Richard Hawkinsin tekemä kysymys on virkistävä: mitkä arvot ovat näiden ongelmien taustalla?
Teksti: Minna Mannert
Käyttäytymistieteistä tukea viestinnän suunnitteluun
Maailmalla vilkasta keskustelua herättänyt Common cause-lähestymistapa nostaa arvot järjestöviestinnän, kampanjoinnin ja globaalikasvatuksen keskiöön. Britanniasta liikkeelle lähtenyt ajattelutapa tuo maailmaa parantavien ja lobbaavien järjestöjen käyttöön ihmistieteiden antia: se ammentaa sosiaalipsykologisesta arvo- ja asennetutkimuksesta ja tuottaa tietoa monitieteisesti ja sektorirajat ylittäen. Common cause ei ole järjestöjen opaskirja, kampanja tai suunnittelutyökalu, vaan uudenlainen tapa jäsentää oman järjestön ajattelutapaa ja haastaa pohtimaan toiminnan taustalla piileviä arvoja.
Common cause perustuu laajaan sosiaalipsykologiseen arvo- ja asennetutkimukseen, joka toteaa, että arvot ovat ihmislajille tyypillisiä ja universaaleja. 99% ihmisistä sanoo pohjimmiltaan turvaavansa universaaleiksi kutsuttuihin arvoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi sisäinen tasapaino, tosi ystävyys, vastuullisuus ja anteeksianto. Käytännössä niin yksilöiden kuin yhteisöjen toiminnassa kuitenkin monesti korostuvat lähes päinvastaiset asiat, kuten sosiaalisen hyväksynnän tarve, auktoriteetin, rikkauden ja vallan halu.
Yksilöinä ja yhteisöinä liitymme kampanjoissamme, lähettämissämme viesteissä ja opetuksessamme aina joihinkin arvoihin, joko tarkoituksella tai tiedostamatta. Käyttäytymisemme toisaalta perustuu arvoimme, mutta arvot voivat myös muuttua käyttäytymisen myötä. Esimerkiksi altistuminen miellyttäville luontokokemuksille pidemmän päälle herättää myös halua toimia ympäristön puolesta. Common causen perusteella ei voi luokitella tai syyllistää yksilöä tai yhteisöä, sillä arvoja ei luokitella paremmuusjärjestykseen. Eri arvot esiintyvät kaikilla ihmisillä, mutta erilaisin painotuksin.
Eikö lobbaaminen riitä?
Common cause tekee globaalin vastuun ja asennevaikuttamisen ammattilaisille vaikeita, mutta tarpeellisia kysymyksiä. Se kannustaa pohjustamaan toimintaa syvällisellä pohdinnalla, jonka tavoitteena ovat myös syvemmät muutokset. Miksei lobbaaminen riitä maailman muuttamiseen? Kykenemmekö sektori- ja tieteenalojen rajat ylittävään ajatteluun omassa toiminnassamme? Entä jos oman järjestön toiminta tuntuu perustuvan samaan voitontavoittelun logiikkaan, jota se pohjimmiltaan vastustaa? Miten muuttaa omaa arkista toimintatapaansa universaalien arvojen suuntaan vaikkapa vastustamalla kiirettä?
Jotkut kysymyksistä voivat olla kiusallisiakin, sillä Common cause kutittelee syvällä länsimaisessa kulttuurissa olevia rakenteita, kuten yksilöllisyyden tai kilpailumentaliteetin tarpeellisuutta. Universaalit arvot eivät ole kenenkään omaisuutta yksinoikeudella. Universaaleihin arvoihin perustuva kampanja saattaa aluksi kuulostaa käsitteelliseltä paradoksilta. Eikö kampanja jo käsitteenä ole tavoitteellista ja tuloksellista viestintää, jonka tärkein tehtävä on saada jokin asia ja siinä ohessa oman järjestön olemassaolo tehokkaasti ihmisten mieliin? Universaalien arvojen huomioiminen saattaa tarkoittaa uudenlaista yhteistyötä oman näkyvyyden kustannuksella, oman viestintätoiminnan arvojen ja pidemmän tähtäimen vaikutusten pohdintaa ja sellaisten kysymysten esittämistä, miten käsillä oleva kampanja voi hyödyttää monia osapuolia yhtäaikaisesti. Richard Hawkins mainitsi kiinnostavana esimerkkinä Who Benefits-kampanjan, jossa järjestöjen yhteistyöllä on yritetty kääntää Britanniassa julkisen keskustelun suuntaa hyvinvointiyhteiskunnalle myönteiseksi.
Opintopiiri tuo Common causesin lähemmäs arkea
Common cause tarjoaa paljon pureskeltavaa ja tuottaa jatkuvasti uusia artikkeleita ja tutkimuksia. Kepassa käynnistyy tänä syksynä Common cause-opintopiiri, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua Common cause-aineistoihin yhdessä muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa. Opintopiiri on kokoontunut jo kevään aikana aamiaistapaamisten, aamunavausten ja kiinnostavien asiantuntija-alustajien merkeissä, ja nyt mukaan joukkoon otetaan myös uusia kiinnostuneita.
Syksyn ensimmäinen kokoontuminen on 7.10.13 klo 9-11 ja jatkossa kokoontumisia on noin kerran kuukaudessa. Opintopiiri on luonteeltaan luottamuksellinen ja se on tarkoitettu vertaisoppimisen ja kohtaamisen paikaksi järjestöissä aktiivisesti toimiville, Common causes-lähestymistapaan esimerkiksi koulutuksen kautta tutustuneille henkilöille. Joka kerraksi ei ole pakko päästä mukaan, mutta on hyvä, jos pystyt sitoutumaan opintopiiriin esimerkiksi tekemällä silloin tällöin leikkimielisiä ”kotitehtäviä”. Ota yhteys ja kerro itsestäsi ja kiinnostuksestasi tulla mukaan: globaalikasvatus@kepa.fi. Samaan osoitteeseen voit myös ilmoittautua syksyn ensimmäiselle opintopiirikerralle. Opintopiiristä vastaa Kepan järjestökoordinaattori Minna Mannert.
