Maailma koulussa -seminaarien syksy huipentui marraskuun lopussa Helsingin opettajankoulutuslaitoksella. Yli 180 osallistujaa, joukossaan opettajaopiskelijoita, kasvatustieteiden opiskelijoita, jo työssä toimivia opettajia ja muita kasvattajia sekä muuten vain globaalikasvatuksesta kiinnostuneita, osallistui innostavaan seminaaripäivään, jonka teemana olivat tällä kertaa ihmisoikeudet ja ihmisoikeuskasvatus.
Teksti: Kaija Laurila
Maailma koulussa -seminaarien syksy huipentui marraskuun lopussa Helsingin opettajankoulutuslaitoksella. Yli 180 osallistujaa, joukossaan opettajaopiskelijoita, kasvatustieteiden opiskelijoita, jo työssä toimivia opettajia ja muita kasvattajia sekä muuten vain globaalikasvatuksesta kiinnostuneita, osallistui innostavaan seminaaripäivään, jonka teemana olivat tällä kertaa ihmisoikeudet ja ihmisoikeuskasvatus.
Voiko empaattisuutta opettaa?
Seminaarin avausluento käsitteli ihmisoikeuskasvatusta ja pakolaisuutta. Amnestyn ihmisoikeuskasvattaja Maarit Pihkala, YK-liiton koulutussuunnittelija Christa Prusskij ja Suomen Pakolaisavun Jenni Hamara kertoivat kiinnostavasti ihmisoikeuksista yleisesti ja erilaisten videoiden ja kuvaajien avulla pakolaisuudesta.
Luennolla käsiteltiin sitä, miten opettajat voisivat tarttua vaikealta tuntuvaan aiheeseen koululuokissa. Osallistujat pääsivät myös itse tutustumaan toiminnallisiin harjoituksiin, kuten pakkaamaan matkalaukun pakomatkalle. Keskustelua herätti se, miten erilaiset tunteisiin vetoavat videot ja harjoitukset sopisivat erilaisille ikäryhmille. Esiin nousikin erityisesti miten tärkeää lasten ja nuorten kanssa on purkaa ja keskustella läpi käsitellyt aiheet ja niiden herättämät tunteet. Empatian taitoa voidaan kasvattaa koskettavien ja samaistuttavien tarinoiden kautta.
Kokemusasiantuntijaksi kuulijoiden eteen saapui Nasima Razmyar, joka kertoi kokemuksistaan pakolaisena ja sittemmin koululaisena Suomessa. Nasima kannusti tulevia opettajia tarttumaan hankaliinkin aiheisiin ja kertoi omasta nuoruudestaan, että juuri opettajat olivat olleet hänelle erityisen merkittäviä kannustajia. Hän totesikin, että on ehdottomasti parempi puhua kaikista aiheista, myös niistä vaikeista, kuin jättää puhumatta siinä pelossa, että sanoo väärin.
Normikriittisyyttä, lapsen oikeuksia, vastuullista ruokaa ja rasismin vastustamista
Päivän aikana järjestettiin globaalikasvatuksen teemoista yhteensä 12 erilaista työpajaa, joita oli vetämässä 18 eri globaalikasvatusta toteuttavaa järjestöä. Työpajoissa käsiteltiin muun muassa lapsen oikeuksia ja mediakasvatusta, globaaleja ympäristöongelmia, ilmiöpohjaista opetusta, keinoja rasismin kitkemiseksi, normikriittisyyttä ja sukupuolinormeja sekä ihmisoikeuskasvatusta koulussa. Pajojen tavoitteena on antaa konkreettisia toimintavinkkejä luokkahuoneisiin sekä herättää osallistujien itsensä kiinnostusta aiheisiin ja toiminnallisiin menetelmiin.
Opettajankoulutuslaitoksella pidettiin myös päivän ajan järjestötoria, jossa järjestöt olivat esittelemässä ja jakamassa omia globaalikasvatusmateriaalejaan. Erilaiset oppaat, toimintavinkit ja muut materiaalit lähtivät tulevien opettajien matkaan, eikä järjestöille tainnut jäädä päivän päätteeksi paljoakaan takaisin kannettavaa.
Tähän mennessä osallistujilta saatu palaute päivästä on ollut positiivista ja innostunutta. Kritiikkiä työpajat ovatkin saaneet pääasiassa lyhyestä kestostaan – asiaa olisi nimittäin käsiteltäväksi ehdottomasti pidemmäksikin aikaa kuin vain reiluksi tunniksi kerrallaan. Myös toive kaksipäiväisestä seminaarista tuli esille useaan otteeseen.
Maailma koulussa –seminaarit jatkuvat taas keväällä eri opettajankoulutuslaitoksilla ympäri Suomen. Seminaareja on järjestetty eri puolilla Suomea globaalikasvatusjärjestöjen yhteistyönä jo usean vuoden ajan.
Seminaari järjestettiin 24. marraskuuta 2015 Helsingin yliopistolla.
Lue lisää:
https://globaalikasvatus.fi/verkosto/maailma-koulussa-seminaarit
ja tutustu järjestöjen globaalikasvatusvinkkeihin vinkkipankissa!
