Kuvaa paneelikeskustelusta.
Kuvassa vas. Mari Tapio (Plan), Heidi Henriksson, Kim West (Turun YMCA ja Turun amk), Eeva Sinisalo-Juha (Humak) ja Anna Kivimäki-Pelluz (Fingo) sekä Inka Havanto, joka toimi NMKY:n liitossa globaalikasvatuksen suunnittelijana. Kuva: Kaisa Strömberg/NMKY:n liitto.
Blogi

Järjestöillä on paljon annettavaa nuorisoalan globaalikasvatustyöhön

Plan International Suomi ja Suomen NMKY:n liitto järjestivät huhtikuussa pidetyssä valtakunnallisessa NUORI2024-tapahtumassa ohjelmaosion nuorisoalan toimijoiden ja erityisesti nuorisoalan koulutuksen roolista globaaliin vastuuseen kasvattamisessa. Ohjelma veti paikalle 40 osallistujaa kuntien ja järjestöjen nuorisotyöstä, tutkimuskentältä ja hallinnosta.

Teksti: Plan International Suomi Kuva: Kaisa Strömberg/NMKY:n liitto

Kuvaa paneelikeskustelusta.
Kuvassa vas. Mari Tapio (Plan), Heidi Henriksson, Kim West (Turun YMCA ja Turun amk), Eeva Sinisalo-Juha (Humak) ja Anna Kivimäki-Pelluz (Fingo) sekä Inka Havanto, joka toimi NMKY:n liitossa globaalikasvatuksen suunnittelijana. Kuva: Kaisa Strömberg/NMKY:n liitto.

Plan International Suomi järjesti huhtikuussa pidetyssä valtakunnallisessa NUORI2024-tapahtumassa ohjelmaosion nuorisoalan toimijoiden ja erityisesti nuorisoalan koulutuksen roolista globaaliin vastuuseen kasvattamisessa. Ohjelma veti paikalle 40 osallistujaa kuntien ja järjestöjen nuorisotyöstä, tutkimuskentältä ja hallinnosta.

Yhdessä Suomen NMKY:n liiton kanssa järjestetyssä yleisöä osallistaneessa ohjelmassa herättelevän alustuksen piti VTT Heidi Henriksson, joka teki vuonna 2022  väitöskirjan oppilaitosten ja järjestöjen globaalikasvatusyhteistyöstä. Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta oppilaitokset ja opettajat hyötyvät järjestöjen tuesta, ja järjestöyhteistyö edesauttaa ruohonjuuritason demokratian edistämistä oppilaiden keskuudessa. Vastaavasti järjestöillä on paljon annettavaa myös nuorten vapaa-ajan toiminnan puolella tehtävään globaalikasvatustyöhön.

Paneelikeskustelussa mukana olivat Henrikssonin lisäksi YTT, lehtori Eeva Sinisalo-Juha Humakista, sosionomiopiskelija ja Turun YMCA:n Peacemakers -ryhmän ohjaaja Kim West sekä globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz Fingosta. Keskustelussa tuli esiin, että globaalin vastuun kysymykset, kuten ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja kestävä kehitys, ovat jo aika hyvin mukana nuorisoalan koulutuksen sisällöissä ja opetussuunnitelmissa. Lisäksi opiskelijat tekevät usein harjoitteluita ja kehittämisprojekteja kehitysyhteistyöhön ja globaalikasvatukseen keskittyvissä kansalaisjärjestöissä, jolloin teemat tulevat tutuiksi myös käytännössä.

Keskustelun lomassa yleisöä aktivoitiin muun muassa peukkuäänestyksillä. Yleisö ja keskustelijat olivat äänestyksen perusteella yhtä mieltä siitä, että nuorisoalan toimijoiden pitäisi olla vahvasti maailman muuttajia ja yhteiskunnallisia kasvattajia. Käytännössä tämä ei ehkä vielä kuitenkaan toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.

Peukkuäänestyksellä ja pienillä porinatuokioilla pidettiin yleisö aktivoituna! Kuva: Kaisa Strömberg/NMKY:n liitto.

Kiinnostus ja sitoutuminen globaalikasvatukseen vaihtelee

Heidi Henrikssonin tutkimuksessa löytyi neljä erilaista opettajan suhtautumistapaa globaalikasvatukseen, ja yleisöä pyydettiin pohtimaan, olisiko niissä tarttumapintaa myös nuorisotyöntekijöiden kokemuksiin itsestään maailmanmuuttajina. Tulisielu on sydämeltään maailmanparantaja ja tekee globaalikasvatusta jatkuvasti ja monipuolisesti, jopa henkilökohtaisen kutsumuksen ohjaamana. Pragmatisti taas on ikään kuin kesytetty tulisielu, joka kyllä sisällyttää mielellään globaalikasvatussisältöjä opetukseen opetussuunnitelman ohjaamana, mutta ei suhtaudu siihen niin suurella intohimolla. Turisti taas voi poimia globaalikasvatusaiheista joitain mausteita opetukseen silloin tällöin, mutta saattaa samaan aikaan olla vielä melko tietämätön tai jopa välinpitämätön globaalin eriarvoisuuden kysymyksistä.

Skeptikko suhtautuu varautuneesti globaalikasvatukseen yleisesti ja järjestöjen opettajille tarjoamaan opettajankoulutukseen. Erityisesti sukupuoleen ja monikulttuurisuuteen tai moninaisuuteen liittyvät teemat eivät hänen mielestään ansaitsisi paljoakaan tilaa opetuksessa. Skeptikko myös kokee, että järjestöt eivät kunnioita opettajien autonomiaa ja arviointikykyä opetusteemojen valinnan suhteen. Tämä suhtautumistapojen kirjo on hyvä järjestöjen pitää mielessä, kun mietitään sopivia tapoja lähestyä eri tavoin suhtautuvia ammattilaisia, olivat he sitten opettajia tai nuorisoalan toimijoita.

Järjestöjen globaalikasvatusmateriaalit kiinnostavat nuorisoalan toimijoita

NUORI2024-tapahtumassa Fingon globaalikasvatusverkoston yhteisellä esittelypisteellä oli meidän järjestöjen edustajien iloksi selvästi havaittavissa, että nuorisotyöntekijät ja alan kouluttajat ovat hyvin kiinnostuneita monista globaalikasvatusteemoista. Järjestöjen maksuttomat materiaalit olivat haluttuja, ja messukävijöiden mukaan lähtikin muun muassa kymmenittäin Planin uunituoreita Tasa-arvon tekijät -oppimispelikortteja sekä Ole antirasisti -julisteita.

Tänä vuonna tapahtumassa oli Planin ja NMKY:n liiton keskusteluohjelman lisäksi tarjolla monta muutakin globaalikasvatukseen keskittynyttä ohjelmaosuutta, mikä osoittaa, että teemat on koettu alan kannalta merkittäviksi. Tästä on hyvä jatkaa uusien yhteistyökuvioiden virittelyihin nuorisotoimijoiden ja alan koulutustahojen kanssa!

Kirjoittaja: Mari Tapio toimii globaalikasvatuksen suunnittelijana Plan International Suomessa. Teksti on julkaistu toukokuussa globaalikoulu.net-sivustolla.

Uusimmat artikkelit