Ilman kaikille yhdenvertaista ja laadukasta koulutusta ja globaalien kansalaistaitojen vahvistamista, emme voi saavuttaa kestävää tulevaisuutta, kirjoittaa Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz.
Teksti: Anna Kivimäki-Pelluz Kuva: GlobalStock / iStock
Tänään vietetään kansainvälistä koulutuksen juhlapäivää. International Day of Education on Unescon aloittama teemapäivä, jonka tarkoituksena on nostaa esiin koulutuksen merkitystä ihmisoikeuksien, rauhan ja kestävän kehityksen saavuttamisessa. Juhlapäivän teemana on tänä vuonna koulutuksen priorisointi ja yksilöihin panostaminen. Tällä halutaan peräänkuuluttaa poliittisia toimia ja konkreettisia tekoja laadukkaan koulutuksen edistämiseksi. Ilman kaikille yhdenvertaista ja laadukasta koulutusta ja globaalien kansalaistaitojen vahvistamista, emme voi saavuttaa kestävää tulevaisuutta.
Uskon, että koulutuksella on valtava yhteiskunnallinen muutosvoima. Viimeistään YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden myötä myös kansainvälinen yhteisö on tunnustanut koulutuksen yhdeksi keskeisimmistä keinoiksi viedä kestävän kehityksen tavoitteita eteenpäin. Alatavoitteen 4.7. kunnianhimoisena päämääränä on varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että aivan jokainen oppii kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavia tietoja ja taitoja. Näihin lukeutuvat muun muassa kriittisen ajattelun taito ja kyky edistää kestäviä elämäntapoja, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, rauhaa ja yhdenvertaisuutta.
Kestävä ja kaikille oikeudenmukainen maailma edellyttää sellaista koulutusta, joka uskaltaa tarttua haastaviinkin kysymyksiin.
Koulutuksen avulla voidaan vahvistaa yksilöiden kykyä toimia muuttuvassa maailmassa, tehdä vastuullisia päätöksiä ja vaikuttaa niin omassa lähiympäristössä kuin globaalistikin. Parhaimmillaan se voi innostaa osallistumaan ja saada suuretkin joukot ihmisiä mukaan rakentamaan kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa maailmaa ja vaatimaan päättäjiltä aidosti kestävämpiä toimenpiteitä.
Viimeistään nyt vuonna 2023 tiedämme, että maailmanlaajuisia viheliäisiä ongelmia – kuten kiihtyvää ilmastonmuutosta, sotia tai kiihtyvää globaalia eriarvoisuutta – ei saada ratkaistua samoilla tiedoilla ja taidoilla, jotka ovat ne aiheuttaneet. Kestävä ja kaikille oikeudenmukainen maailma edellyttää sellaista koulutusta, joka uskaltaa tarttua haastaviinkin kysymyksiin ja vahvistaa ymmärrystämme siitä, miten ympäröivä maailma oikein rakentuu ja kuinka voimme siihen vaikuttaa. On opittava katsastamaan niin historiaan, nykyhetkeen kuin tulevaisuuteenkin – ja nostamaan esiin vaikeita kysymyksiä esimerkiksi vallasta, etuoikeuksista ja kestämätöntä elämäntapaa ylläpitävistä rakenteista. Samalla kun olemme osa ongelmaa, olemme myös osa ratkaisua!
Kasvatus- ja opetusala on viime vuosina ottanut niin Suomessa kuin maailmallakin isoja askelia kestävän kehityksen edistämiseksi. Vaikka tavoitteen saavuttamiseen on vielä matkaa, tänään on syytä juhlistaa koulutuksen muutosvoimaa ja sitä työtä, jota kasvattajat niin oppilaitoksissa, järjestöissä kuin muillakin oppimisen areenoilla tekevät! Samaan aikaan on muistettava peräänkuuluttaa vieläkin rohkeampia toimia ja poliittista päätöksiä laadukkaan koulutuksen ja globaalien kansalaistaitojen edistämiseksi.
