Teksti: Sanna Rekola
Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. On kuitenkin tilanteita, joissa sananvapaudenkin raja tulee vastaan. Vihapuheen kohdalla rajoja piirtävät laki ja moraali.
”Vihapuhe on pahimmillaan rangaistavaa. On kuitenkin paljon vihamielistä puhetta, joka on lain näkökulmasta sananvapauden rajoissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tällekin puheelle voisi ja pitäisi tehdä jotakin”, totesi Etnisten suhteiden foorumissa 7.5.2012 puhunut valtionsyyttäjä Mika Illman.
Foorumissa keskusteltiin vihapuheesta ja sananvapauden rajoista. Vihapuheen yleistyminen yhteiskunnassamme erityisesti edellisten eduskuntavaalien alla on koventanut ilmapiiriä ja suhtautumista esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä kohtaan. Laki kieltää kunnianloukkauksen ja kansanryhmää vastaan kiihottamisen, mutta on monia tilanteita, joihin sen koura ei yllä.
”Rikoslaki on aina viime käden keino eikä kykene tarttumaan syihin tekojen takana. Ratkaisevassa roolissa on ennaltaehkäisevä toiminta”, muistutti Illman.
Jokainen voi olla arvojohtaja
Moninaisuutta kunnioittava yhteiskunta edellyttää aktiivisuutta kaikilta toimijoilta. Erityisen merkittävä rooli on medioilla, joiden foorumeilla keskustelua käydään. Verkkokeskusteluja moderoidaan, mutta riittääkö se? Missä kulkevat sananvapauden rajat? Voiko keskustelun rajoittaminen kärjistää tilannetta entisestään? Voivatko ääriryhmät radikalisoitua?
”Journalismilla olisi hyvät edellytykset ja rakenteet lisätä toimijoiden välistä vuoropuhelua”, totesi puheenvuorossaan tutkija Susanna Vehmas. Hänen mukaansa ongelmana on tällä hetkellä se, että keskustelu on tällä hetkellä hyvin ohutta ja siihen osallistuvat lähinnä kärkevät ääriainekset. Esimerkiksi maahanmuuttajien tai viranomaisten äänet eivät juurikaan nouse esille. Heidän näkemyksensä voisivat kuitenkin tasapainottaa keskustelua.
Kuvaavaa on, että foorumin lähes 300 osallistujasta vain 20 prosenttia kertoi itse osallistuneensa keskusteluun verkossa. Asenneilmapiiriin vaikuttavat paitsi media ja päättäjät myös tavalliset ihmiset.
”Jokainen voi olla arvojohtaja ja vaikuttaa”, peräänkuulutti Paavo Arhinmäki pitämässään foorumin aloituspuheenvuorossa. ”Meidän, jotka haluamme puolustaa kaikkien ihmisarvoa, pitää ryhdistäytyä.”
Etnon teesit ohjaavat vastuulliseen keskusteluun
Etnisten suhteiden neuvottelukunta julkisti foorumissa Vastuullisen maahanmuuttokeskustelun teesit (pdf). Teesit muistuttavat hyvän verkkokeskustelun pelisäännöistä ja kannustavat kaikkia ihmisiä ilmaisemaan mielipiteensä muita kunnioittavalla tavalla.
Etnisten suhteiden neuvottelukunta on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. Neuvottelukunnan tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä.
Lisätietoa
Etnisten suhteiden neuvottelukunta
Vastuullisen maahanmuuttokeskustelun teesit (pdf)
