Teksti: Anna-Sofia Joro
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viikko sitten Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelman arviointiraportin.
Miten kansalaisjärjestöjä raportissa käsiteltiin ja mitä seuraavaksi tapahtuu? Miltä globaalikasvatuksen tulevaisuus Suomessa näyttää?
Globaalikasvatusverkoston järjestöaamiaisella 8.3. pureskeltiin aamupalan lisäksi arviointiraportin tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi perjantaina 4.3. odotetun arvioinnin Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelmasta. Arvioinnista vastasi Oulun yliopiston globaalikasvatuksen professori emeritus Rauni Räsänen. Järjestöt pääsivät raportissa kuuluville niille tehdyn laajan kyselyn ansiosta. Poikkihallinnollinen KVK 2010 -ohjelma määritteli Suomen globaalikasvatuksen kehittämiselle tärkeitä tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjelma julkaistiin vuonna 2007.
Raportin merkittävin suositus on ohjelman päivittäminen uudeksi toimenpideohjelmaksi. Päätavoitteita pidettiin yhä ajankohtaisina ja hyvinä. Raportissa korostuukin, kuinka globaalikasvatusohjelmaa on pidetty todella hyvänä – vaikka sen tunnettuudessa olisikin parantamisen varaa. Käsitteiden hajanaisuus lisää ongelmaa; monet järjestöt saattavat tehdä globaalikasvatusta tietämättä sitä itsekään.
Puutteita löytyi ennen kaikkea toimeenpanosta, sillä ohjelman etenemistä ei ole seurattu systemaattisesti. Raportin keskeinen kehitysehdotus on perustaa kansallinen koordinaatioryhmä. Koordinoivaksi tahoksi ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriötä, jossa raportti nostetaan nyt pöydälle.
***
Aamiaisen aikana globaalikasvatusverkoston jäsenet jakoivat ohjelman tulevaisuuteen liittyviä toiveitaan ja huoliaan.
Iso huolenaihe on globaalikasvatuksen määrärahojen mahdollinen leikkaaminen tulevaisuudessa. Myös ohjelman laatua pohdittiin. Pystyvätkö pienet toimijat vastaamaan laatukriteereihin? Miten kuntien ja järjestöjen yhteistyötä voisi lisätä paikallistasolla?
Myös yritysyhteistyötä pitäisi kehittää, ja globaalikasvatus voisi tehdä tiiviimmin yhteistyötä ammattikoulujen ja aikuiskasvatuksen kanssa.
Ikuisuuskysymys liittyy myös järjestöissä usein vapaaehtoisvoimin toteutettavan globaalikasvatuksen profiiliin: pidetäänkö toimintaa pelkkänä puuhasteluna?
Yhdeksi tavaksi lisätä globaalikasvatuksen merkitystä ehdotettiin sen nivomista tiiviimmin yhteen kestävän kehityksen kanssa. Yhtymäkohtiahan löytyy runsaasti. Samalla voisi ottaa mallia kestävän kehityksen strategian tehokkaasta jalkauttamisesta.
Eduskuntavaalit lähestyvät, eikä kukaan tiedä mitä sitten tapahtuu. Tietoa ei ole myöskään siitä, miten arviointiraportille nyt käy.
Globaalikasvatustoimijoiden yhteinen haaste on kuitenkin saada globaalikasvatus uuden hallituksen agendalle. Ajankohtainen pohdinnan aihe on, millaisia toimenpiteitä järjestöt haluaisivat päivitettävään ohjelmaan sisällyttää.
Aamiaisella syntyi myös ajatus järjestöjen yhteisestä, uudelle opetusministerille ojennettavasta vetoomuksesta. Järjestöjen yhteistä viestiä kokoonnutaan ideoimaan kevään aikana.
Lisätietoa:
– Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelma (2007)
– Kansainvälisyyskasvatus 2010 -arviointiraportti (2011)
