Eräs näkökulma globaalikasvatukseen on, että se on kuin linssi, jonka läpi kaikkea kasvatusta kannattaa tarkastella. Se yhdistää yksilön, yhteisöt, yhteiskunnat ja ympäristön toisiinsa, globaalin maailman aikajanalla menneisyydestä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen sekä liittää erottamattomasti yhteen arvot, ajatukset, puheen ja toiminnan. Jokainen voi olla globaalikasvattaja omalta osaltaan ja jokaista jatkuvasti globaalikasvatetaan.
Teksti: Globaalikasvatus tutuksi
Eräs näkökulma globaalikasvatukseen on, että se on kuin linssi, jonka läpi kaikkea kasvatusta kannattaa tarkastella. Se yhdistää yksilön, yhteisöt, yhteiskunnat ja ympäristön toisiinsa, globaalin maailman aikajanalla menneisyydestä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen sekä liittää erottamattomasti yhteen arvot, ajatukset, puheen ja toiminnan. Jokainen voi olla globaalikasvattaja omalta osaltaan ja jokaista jatkuvasti globaalikasvatetaan.
Vaikka globaalikasvatus käsitteenä on kohtalaisen uusi, on käsitteeseen sisäänkirjoitetut tavoitteet ja taustaoletukset vaikuttaneet yhteiskunnallisissa ja poliittisissa julistuksissa jo pitkään.
***
”Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi.”
Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, 26. artikla, YK, 10.12.1948.
***
”Yhä nopeammin muuttuvan maailman ongelmiksi ovat nousseet suvaitsemattomuus, rotu- ja kansallisuusviha, kaikki terrorismin muodot, syrjintä, sota ja väkivalta ”toisina pidettyjä” kohtaan sekä rikkaiden ja köyhien epäsuhdan kasvu niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Tämän vuoksi on kamppailtava perusvapauksien, rauhan, ihmisoikeuksien ja demokratian turvaamiseksi ja edistettävä kestävää kehitystä sekä taloudellista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Nämä ovat rauhankulttuurin rakentamisen perusehtoja. Siksi kasvatustyön on muututtava.”
Rauhan-, ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen yhteiset perusteet (pdf), 2. pykälä, Unesco, 28.11.1995 (suomennetteu 1997).
***
”Globaalikasvatus on kasvatusta, joka avaa ihmisten silmät ja mielet maailman erilaisille todellisuuksille, ja herättää heissä halun toimia oikeudenmukaisemman, tasa-arvoisemman ja ihmisoikeuksia kunnioittavan maailman puolesta [–] Kaikki kansalaiset tarvitsevat tietoja ja taitoja ymmärtää, toimia ja olla vuorovaikutuksessa kriittisesti globaalissa yhteiskunnassa. Tämä asettaa perustavanlaatuisia haasteita kaikille elämän osa-alueille, mukaan lukien opetuksen.”
Maastrichti Global Education Declaration (pdf), Europe-wide Global Education Congress, 15.–17.11.2002.
***
”Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. [–] Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta. [–] Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti.”
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (pdf), (s. 13, 14, 16.) Opetushallitus, 22.12.2014.
***
Uudet kestävän kehityksen tavoitteet linjaavat YK:n (kehitys)politiikkaa vuoteen 2030 saakka. Tavoitteet koskevat kaikkia maita ja maiden välistä yhteistyötä. Uusia kestävän kehityksen tavoitteita on yhteensä 17, joista neljäs on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä edistää elinikäistä oppimista. Koulukseen liittyvän kestävän kehityksen tavoitteen seitsemäs alatavoite (4.7) on taata kaikille oppijoille tiedot ja taidot, joita tarvitaan kestävän kehityksen ja kestävän elämäntavan, ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, rauhan, globaalinkansalaisuuden ja kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamisen edistämiseen.
Sustainable Development Kwoledge platform, UN Department of Economic and Social Affairs, 2015.
Sustainable Development Goal 4 on Education, UN Department of Economic and Social Affairs, 2015.
***
Globaalikasvatus on ollut ajankohtaista aina ja kenties nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Seuraavia blogitekstejä odotellessa suosittelen tutustumaan Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen sivuilla järjestöjen tarjoamaan globaaliakasvatustukeen ja –materiaalin ja globaalikasvatus.fi:n vinkkipankkiin.
Lisäksi syysiltojen inspiraatioksi ja ajatusten herättelijäksi kehotan katsomaan kirjailija Chimamanda Adichien inspiroivan TED talks –puheen Yhden tarinan vaara.
Inka Kyllönen
Kirjoittaja on historian ja yhteiskuntaopin opettaja, globaalikasvatusintoilija ja projektiavustaja Koulu maailmaa muuttamaan -täydennyskoulutushankkeessa.
***
Kirjoitus on osa Globaalikasvatus tutuksi -blogisarjaa, jossa globaalikasvatuksen asiantuntijat järjestöistä ja tutkimuskentältä, opettajat ja kehityspolitiikan ammattilaiset kirjoittavat globaalikasvatuksesta.
