Nuoret kaipaavat eväitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, todetaan tuoreessa Nuorisobarometrissä. Myös kansainvälisyyttä pidetään tulevaisuuden kannalta tärkeänä taitona, johon nuoret eivät mielestään saa riittävästi tukea.
Teksti: Sanna Rekola Kuva: Veikko Somerpuro / Kepa
,
Nuoret pitävät yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja tulevaisuuden kannalta yhä tärkeämpinä. Myös kansainvälisyyden merkitys nuorille on noussut vuodesta 2008. Monen mielestä koulu tai vapaa-ajan toiminta eivät kuitenkaan tue näitä taitoja riittävästi. Nuorisobarometrin mukaan joka yhdeksäs nuori kokee, ettei koulu ole tarjonnut eväitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen lainkaan.
Samansuuntaisia tuloksia tarjosi viime vuonna kansainvälinen ICCS-tutkimus (International Civic and Citizenship Education Study 2016). Sen mukaan suomalaisten nuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälisesti tarkasteltuna varsin hyviä, mutta vaikuttamisen taidot ja mahdollisuudet koetaan heikoiksi.
* * *
On hienoa, että nuoret pitävät yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja yhä tärkeämpinä. Kansainvälistymisen merkityksen lisääntyminen taas kertoo avarakatseisuudesta suhteessa maailmaan. Samalla tulokset ovat kuitenkin tärkeä muistutus kaikille nuorten parissa toimiville: Huomioimmeko riittävästi nuorten tarpeita ja toiveita? Miten voisimme vahvistaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja?
Uudet perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmat vaikuttavat toivottavasti tuloksiin myönteisesti. Niissä painotetaan aktiivista maailmankansalaisuutta ja yhteisen vastuun ottamista kestävän tulevaisuuden rakentamisesta. Painotukset eivät toteudu itsestään, vaan koko kouluyhteisön täytyy sitoutua niihin. Toimintatapoja täytyy uudistaa.
Nuorisobarometrin tutkimusartikkelissa Koulussa vai koulun ulkopuolella? Nuorten kokemukset yhteiskunnallisen vaikuttamisen oppimisesta kannustetaan poliittiseen keskusteluun kouluissa: ”Nuorten aktiivista suhdetta ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin voisi myös edesauttaa, jos opetuksessa asiat nähtäisiin aidosti avoimina, kiistanalaisina ja eri suunnista lähestyttävinä, siis poliittisina.”
* * *
Myös verkostoituminen kansalaistoimijoiden kanssa edistää vaikuttamisen taitojen oppimista. Yhteistyön avulla nuoret voivat hahmottaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen moninaisuutta ja löytää itselle sopivia tapoja vaikuttaa. Järjestöyhteistyö voi tarjota myös voimaannuttavia kokemuksia aidosta vaikuttamisesta.
Nuorisobarometrin mukaan nuoret suhtautuvat koulutukseen ja oppimiseen varsin myönteisesti. Jopa 96 prosenttia nuorista pitää uuden oppimista hauskana. Motivaatiota siis on – otetaan siitä ilo irti!
Lue aiheesta lisää:
Lue myös blogit:
Miten rohkaista nuoria luottamaan yhteiskunnalliseen osaamiseensa? (16.11.2018)
Miten kääntää nuorten maailmantuska muutosvoimaksi? (29.3.2018)
