Teksti: Sanna Rekola
Tavoite on nostaa Suomi maailman suurimmaksi Reilun kaupan markkinaksi. Espoosta tuli juhlapäivänä maan kolmas Reilun kaupan kaupunki.
Suomi nousee viiden vuoden aikana maailman suurimmaksi Reilun kaupan markkinaksi asukasta kohden lasketussa kulutuksessa. Näin suunnittelee Reilun kaupan edistämisyhdistys, joka juhlisti Helsingin Finlandia-talolla 27.3. Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden kymmenvuotista taivalta Suomessa. Juhlavuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Kasvutavoite saavutetaan, kun jokainen suomalainen käyttää Reilun kaupan tuotteisiin 100 euroa vuodessa ja myynnin kokonaisarvo nousee puoleen miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa Reilun kaupan tuotteiden myynnin kulutuksen kymmenkertaistamista viidessä vuodessa, sillä viime vuonna suomalaiset ostivat Reilun kaupan tuotteita keskimäärin 10,22 eurolla asukasta kohden (6,54 eurolla vuonna 2007).
Vuonna 2008 tuotteita myytiin vähittäiskaupan arvossa mitattuna yhteensä yli 54 miljoonalla eurolla. Myynnin arvo kasvoi noin 57 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja kasvu oli taantumasta huolimatta edellisvuotta nopeampaa.
10 vuotta – 1 000 tuotetta
”Tällä hetkellä Suomessa on myynnissä jo 1000 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Jatkossa myyntiä, hyötyjä ja hyötyjiä lisätään sekä nykyisillä tuotteilla että laajentamalla Reilun kaupan raaka-aineiden valikoimaa”, sanoo Tuulia Syvänen, Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja.
Uusien raaka-aineiden kriteerien luomisesta vastaa Reilun kaupan kansainvälinen yhteistyöjärjestö Fairtrade Labelling Organzations International (FLO). Tarkoituksena on laajentaa Reilun kaupan raaka-aineiden valikoimaa esimerkiksi uusilla hedelmillä, tekstiilikuiduilla, puutuotteilla, biopolttoaineella, kalalla, äyriäisillä ja kullalla. ”Uskon, että näemme tällä hetkellä vain pienen välähdyksen Reilun kaupan potentiaalista. Reilusta kaupasta voi tulla yksi vuosituhannen tärkeimmistä köyhyyden vähentämisen välineistä”, sanoo FLO:n toimitusjohtaja Rob Cameron.
Cameron on yksi kymmenvuotisjuhlallisuuksiin osallistujista. Suomessa vierailee 27.3. myös Reilun kaupan afrikkalaisten tuottajien verkoston, African Fairtade Networkin, puheenjohtaja Yorokamu K. Abainenamar. Hän on myös FLO:n hallituksen jäsen ja itsekin Reilun kaupan kahvin tuottaja.
”Me arvostamme työtä, jota Reilun kaupan merkkijärjestöt ovat tehneet yhdistääkseen tuottajamme ja pohjoisen kuluttajat sekä erilaisten organisaatioidemme saamaa tukea. Kaikki tämä on tuonut myönteisiä muutoksia ja toivoa tuottajiemme ja työntekijöidemme elämään”, ugandalainen Abainenamar kertoo.
Reilun kaupan kaupunki Espoo
Espoon kaupungille myönnetään juhlapäivänä 27.3. Reilun kaupan kaupungin arvonimi, ja Espoo on arvonimen saatuaan Suomen suurin Reilun kaupan kaupunki. Viime vuonna arvonimen saivat Tampere ja Pori, ja Utajärvi on Suomen ainoa Reilun kaupan kunta. Reilun kaupan kaupungin arvonimen voi saada kaupunki, joka siirtyy käyttämään reilun kaupan tuotteita yhdessä kaupungin kahviloiden, ravintoloiden, seurakuntien, yhdistysten ja työpaikkojen kanssa.
”Espoo Cateringin päätös siirtyä sertifioituun kahviin ja teehen on volyymeiltaan merkittävin Reilua kauppaa linjaava päätös, jonka Reilun kaupan kaupungit tai sellaiseksi pyrkivät ovat tähän mennessä tehneet. Espoo Cateringin kahvituksissa juodaan vuodessa noin 715 000 kuppia Reilun kaupan kahvia. Tämä on erittäin hyvä uutinen Reilun kaupan tuottajien näkökulmasta”, Tuulia Syvänen kiittelee.
Espoo Catering on siirtynyt Reilun kaupan kahviin ja teehen noin 200 toimipisteessä. Niitä juodaan muun muassa vanhainkodeissa, palvelutaloissa, sairaalassa, henkilöstöruokalassa ja valtuustokahvilassa.
Lisätietoja: Reilun kaupan edistämisyhdistyksen viestintäpäällikkö Janne Sivonen: 044-287 5401, janne.sivonen(at)reilukauppa.fi.
Useat järjestöt ovat tehneet juhlavuoden kunniaksi uusia Reilun kaupan avauksia:
Kirkon Ulkomaanapu siirtyy Reilun kaupan tuotteisiin tilaisuuksissaan, suosii Reilua kauppaa omissa tuotteissaan ja pyrkii aktiivisesti kehittämään lisää Reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettuja brändituotteita. Järjestö tekee Reilua kauppaa tutuksi myös sidosryhmilleen, kuten Naisten pankille ja seurakunnille.
Suomen Unicef toteuttaa Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kanssa kahvin tuotannon ongelmiin keskittyvän kahvilakäyntikorttikampanjan.
Solidaarisuus toteuttaa Ugandassa kehitysyhteistyöhankkeen, joka auttaa ugandalaisia pienviljelijöitä täyttämään Reilun kaupan kriteerit ja saamaan tuotteensa länsimaisille markkinoille. Solidaarisuus tekee myös Suomessa laajaa tiedotustyötä.
Suomen Lähetysseura haastaa Suomen kaikki seurakunnat Reilun kaupan seurakunniksi ja ottaa Reilun kaupan kiinteäksi osaksi kaikkea viestintäänsä juhlavuoden aikana.
Reilun kaupan puolesta Repu käynnistää kesällä 2009 kolmivuotisen Reilua kauppaa käsittelevän koulutusohjelman nimeltä ”Reilut kuluttajat – Reiluttajat”. Ohjelmassa koulutetaan vuosien 2009 – 2011 aikana yli 100 oikeudenmukaisesta ja ekologisesta maailmankaupasta kiinnostunutta aktiivia.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK antaa tukensa Reilun kaupan järjestelmälle ja pitää esillä Reilun kaupan ja kotimaisen työn välisiä positiivisia yhteyksiä. Reilu kauppa näkyy monipuolisesti SAK:n viestinnässä läpi vuoden 2009.
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa järjestää tulevilla Reilun kaupan viikoilla reilua kaupankäyntiä käsitteleviä tempauksia. Kepa käyttää itse ja vaatii palveluntarjoajiltaan Reilu kauppa -sertifioitujen tuotteiden käyttöä, sekä viestii Reilusta kaupasta ja oikeudenmukaisesta kaupankäynnistä verkossa ja Mahdollisuuksien tori -verkoston kautta.
Palvelualojen Ammattiliitto PAM toteuttaa ensi vuonna jäsenkoulutushankkeen reilun kaupan teemoista, ja parhaiten ansioituneet opiskelijat pääsevät tutustumaan Reilun kaupan tuotantoon paikan päällä. Koulutuksille on tiedossa jatkoa myös ensi vuoden jälkeen.
Lue lisää Reilun kaupan juhlavuodesta www.reilukauppa.fi/juhlavuosi
Reilun kaupan sertifiointimerkki takaa, että tuotannossa noudatetaan kansainvälisiä Reilun kaupan kriteereitä:
Kehitysmaiden viljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen.
Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään elinolojen parantamiseen.
Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.
Kaikkien tuotteiden alkuperä tiedetään.
Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä.
