Globaalikasvatusta -podcastin kansikuva
Blogi

Jatkuvaa ahaa-elämysten ilotulitusta – eli mitä olen oppinut globaalikasvatuksesta

Toimittaja Alice Jäske pääsi hostaamaan Globaalikasvatusta-podcastia, jossa keskustellaan globaalikasvatuksen eri teemoista asiantuntijoiden kanssa. Nyt Jäske jakaa suurimmat oivalluksensa podcastin teon aikana. Podcastin ensimmäinen jakso julkaistaan perjantaina 4.3.

Teksti: Alice Jäske Kuva: Krash

Joulukuussa sähköpostiini kilahti ehdotus juontaa globaalikasvatusta käsittelevää podcastia. Innostus valtasi minut – pääsisinhän käymään mielenkiintoisia keskusteluja relevanteista teemoista asiantuntijoiden kanssa!

Jo seuraavassa hetkessä aloin kuitenkin pohtia, mitä globaalikasvatus tarkalleen ottaen edes tarkoittaa. Toki kasvatustieteilijänä olin lukenut aiheesta ja tiesin antirasismin liittyvän siihen vahvasti.

Mutta mitä kaikkea globaalikasvatuksen sateenvarjon alle kuuluu? Yhdyssanan molemmat sanat – globaali ja kasvatus – pitävät jo itsessään sisällään monia päällekkäisiä, risteäviä ja jopa toisistaan poikkeavia käsityksiä.

Molemmat sanat myös kiehtoivat minua hurjasti kaikkine mahdollisine merkityksineen, joten päätös oli helppo. Vastasin hostaavani mielelläni podcastia (ja muistaakseni editoin pois joka toisen lauseen lopusta pois huutomerkin, joita minulla on paha tapa viljellä innostuessani).

Vaikka olinkin jo heti alusta alkaen innoissani globaalikasvatusta käsittelevästä podcastista, minulla ei ollut vielä hajuakaan siitä, kuinka paljon tulisin oppimaan nauhoituksien aikana. Jokainen keskustelu oli uniikki kokonaisuutensa, mutta niitä yhdisti muutama seikka: jatkuva nyökyttelyni kuunnellessani asiantuntijoiden sanoittavan niin kirkkaasti monimutkaiselta tuntuvia konsepteja sekä jatkuva ahaa-elämysten ilotulitus pääni sisällä.

Koska itse vakuutuin globaalikasvatuksen tärkeydestä nauhoitusten aikana, haluan seuraavaksi avata teille oivallukseni, jotka mielestäni jokaisen kasvattajan tulisi tietää.

Mikä ihmeen globaalikasvatus?

Ensimmäisessä jaksossa pääsimme syventymään globaalikasvatuksen käsitteeseen. Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz sanoitti sen tarkoittavan toimintaa, jolla ihmisiä kannustetaan aktiiviseen ja vastuulliseen maailmankansalaisuuteen. Hän kertoi käsitteen pitävän sisällään esimerkiksi yhdenvertaisuuteen, ihmisoikeuksiin, antirasismiin, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen ja pakolaisuuteen liittyviä teemoja.

Globaalikasvatuksen sateenvarjon alle mahtuu siis todella laaja joukko eri teemoja, mutta niitä yhdistää pyrkimys maailmanlaajuiseen solidaarisuuteen. Siihen, että meillä kaikilla olisi täällä mahdollisimman hyvä olla ja voisimme tuntea yhteyttä niin toisella puolella maapalloa asuvaan kuin lähimetsän luontokappaleisiin.

Itselleni suurin oivallus nauhoituksen aikana oli se, että aiheen laajuudesta huolimatta – tai ehkä juuri sen vuoksi – yksi tärkeimmistä asioista globaalikasvatuksessa on kannustaa syventymään itseensä ja tekemään sisäistä reflektointia.

Millaisten linssien läpi tarkastelen todellisuuttani?

Mikä on suhteeni ympäröivään maailmaan, kuten luontoon, yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja muihin ihmisiin?

Miten voisin omalla toiminnallani mahdollistaa kestävämmän ja yhdenvertaisemman tulevaisuuden?

Kysymykset ovat toki isoja ja ne herättävät myös paljon erilaisia tunteita. Onneksi pääsin puhumaan myös tunteista ja niiden merkityksestä globaalikasvatuksessa.

Alice Jäske ja Anna Kivimäki-Pelluz studiossa Globaalikasvatusta -podcastin nauhoituksissa.

Myötätuntoa voi harjoitella

Globaalikasvatuksen suhteesta tunteisiin ja myötätuntoon keskustelimme Rauhanliiton globaalikasvatuksen asiantuntija Annukka Toivosen ja tutkijatohtori Antti Rajalan kanssa. Myötätuntoa Toivonen kuvaili prosessina ja opeteltavana asiana.

Mietin hymyillen oppituntia, jossa harjoiteltaisiin myötätunnon tuntemista ja erotettaisiin se säälistä. Tällä on nimittäin merkittävä ero: Sääliä tunteva usein asettaa toisen itseään alemmalle tasolle esimerkiksi holhottavan tai autettavan asemaan. Sen sijaan myötätuntoa tunteva kohtelee toista vertaisena.

On myös hyvä pohtia, mitä myötätunnon tunteminen vaatii. Tarvitaanko sen herättämiseen todella kurjuutta korostavaa kuvastoa? Vai voisiko myötätuntoisesta tavasta suhtautua toiseen tulla harjoittelun tuloksella sisäinen lähtöasetuksemme?

Voidaksemme todella tuntea myötätuntoa ja solidaarisuutta toisiamme kohtaan, meidän olisi hyvä tunnistaa ja purkaa ympärillämme olevia valtarakenteita, jotka eriarvoistavat. Kuinka se oikein sitten tapahtuu? Kävimme aiheesta hyvää keskustelua podcastin eriarvoistavien rakenteiden purkamista käsittelevässä jaksossa!

Alice Jäske Annukka Toivosen ja Antti Rajalan kanssa studiossa.

Representaation merkitys on valtava

Eriarvoisuuksien ja stereotypioiden purkamista pohdimme yhdessä Planin globaalikasvatuksen asiantuntijan Leena Honkasalon ja POC-lukupiirin sisällöntuottajan Téri Zambranon kanssa.

Käänsimme jälleen katseen itseemme. Millaisten etuoikeuksien kautta tarkastelemme ympäröivää todellisuuttamme? Kuinka tietoisia ylipäänsä olemme näistä usein todella itsestään selviltä tuntuvista etuoikeuksistamme?

Samaistuttavalla representaatiolla onkin suuri merkitys, jota ei kannata aliarvioida. On tärkeää, että näemme itsemme näköisiä henkilöitä erilaisissa rooleissa. Ne auttavat meitä kuvittelemaan mikä kaikki voisi olla meille itsellemme tulevaisuudessa mahdollista.

Muistan kylmien väreiden kulkeneen ympäri kehoani, kun Zambrano puhui kirjallisuudessa esiintyvien hahmojen merkityksestä lukijoille. Hän kertoi siitä, kuinka esimerkiksi oli saanut itse todistaa ruskeiden nuorten lukuinnon kasvamista. Se oli vaatinut oikeastaan vain sen, että he saivat viimein käsiinsä kirjoja, joiden päähenkilöihin he pystyivät samaistumaan.

Tulevaisuutta rakennetaan tänään

Tulevaisuudesta puhuimme pitkään ja hartaasti viimeisessä jaksossa, jossa vieraanani olivat kaksi nuorta aktivistia Shilan Moulani ja Nanna Pulkkinen sekä tulevaisuusaktivisti Otto Tähkäpää. Heidän kanssaan rakensimme utopioita todellisuudesta ja muistimme, että tällä hetkellä meistä itsestään selvät asiat ovat joskus aiemmin olleet utopioita.

Niinpä me unelmoimme.

Unelmoimme maailmasta, jossa ekokatastrofia ei tarkasteltaisi niinkään luopumisen, vaan kaikkien mahdollisuuksien kautta.

Unelmoimme maailmasta, jossa ei tarvitsisi pelätä itsensä, sisaruksensa tai kenenkään muunkaan tulevan syrjityksi ulkonäkönsä tai muiden taustatekijöidensä takia.

Kaikki keskustelijat korostivat myös aktiivisen toiminnan tärkeyttä tässä ja nyt. Ihoni meni kananlihalle kun kysyin Pulkkiselta, mikä oli antanut hänelle kipinän aktivismiin.

Se oli nimittäin pakko.

Muuta vaihtoehtoa ei hänen mukaansa ole kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Hänen on pakko taistella ilmaston puolesta, koska haluaa meidän kaikkien elävän hyvää elämää myös hänen aikuisuudessaan.

Ja siksi me tarvitsemme myös globaalikasvatusta tässä hetkessä ehkä kipeämmin kuin koskaan. Me kaikki tarvitsemme niitä työkaluja, joiden avulla voimme yhdessä rakentaa meille kaikille paremman ja kestävämmän tulevaisuuden.

Näitä työkaluja ovat muun muassa myötätunto, kyky reflektoida omaa toimintaansa ja esimerkiksi etuoikeuksiaan sekä taito tunnistaa omat mahdollisuutensa vaikuttaa.

Sillä me voimme toden totta vaikuttaa siihen, millaista utopiaa haluamme rakentaa.


Alice Jäske on toimittaja, kasvatustieteilijä ja antirasismiaktivisti, joka työstää tietokirjaa mixed-identiteetistä Suomessa.

Fingon Globaalikasvatusta-podcastissa pureudutaan erilaisiin globaalikasvatukseen liittyviin teemoihin. Sarja on suunnattu kaikille kasvatuksen ja koulutuksen parissa työskenteleville ja niistä teemoista kiinnostuneille ja siitä saa hyvin eväitä erilaisten globaalien teemojen käsittelyyn eri-ikäisten oppijoiden kanssa. Sarjan ensimmäinen jakso julkaistaan 4.3., jonka jälkeen jaksoja ilmestyy keväällä 2022 viikottain.

Podcastin ensimmäiset neljä jaksoa on tuotettu osana Globaalin sivistyksen edelläkävijät -hanketta, jota rahoittavat Sitra ja ulkoministeriö. Myöhemmin sarjassa kuullaan myös Transformer 2030 -hankkeessa sekä muualla Fingon globaalikasvatustoiminnan alla tuotettuja jaksoja.

Uusimmat artikkelit