Blogisarjan toisessa osassa tapaamme ihmisoikeuskasvatuksen asiantuntija Emma Åmanin Amnesty Internationalin Suomen osastosta. Tuhannet nuoret ovat päässeet harjoittelemaan vaikuttamistyötä Amnestyn kirjemaratoneilla.
Teksti: Anni Piiroinen Kuva: Amnesty International
1. Mitä globaalikasvatus tarkoittaa Amnesty Internationalissa?
Amnestyssa me puhumme ihmisoikeuskasvatuksesta, joka on osa globaalikasvatusta. Meidän työmme perustuu YK:n ihmisoikeuskasvatuksen julistukseen. Sen mukaan jokaisella on oikeus päästä ihmisoikeuskasvatuksen piiriin, saada tietoa ihmisoikeuksista sekä oppia toimimaan niiden mukaan.
Ihmisoikeuskasvatuksessa tarkastellaan ihmisoikeuksia normeina ja arvoina sekä tutustutaan kansainvälisiin mekanismeihin, joilla niitä suojellaan. Myös itse kasvatuksen tulee tapahtua ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Toimintaan kannustaminen on iso elementti kasvatustyössämme: tarjoamme keinoja, joilla ihmisoikeuksia voi puolustaa.
2. Minkälaisia onnistumisia olette kokeneet globaalikasvatuksessa?
Jo viitenä vuonna järjestetty Koulujen kirjemaraton on ollut suuri onnistuminen. Tuhannet oppilaat ovat sen kautta päässeet kirjoittamaan vetoomuskirjeitä päättäjille ja harjoittelemaan vaikuttamistyötä. Moni nuori on yllättynyt, että kirjeet oikeasti lähetetään valtionjohtajille ja juuri heidän kirjeellään on merkitystä.
Esimerkiksi neljä vuotta sitten kirjemaratonilla kampanjoitiin kuolemaantuomitun ja kidutetun nigerialaisen Moses Akatugban puolesta. Akatugban oli vangittu 16-vuotiaana, ja hän oli odottanut vankilassa kuolemantuomion toimeenpanoa lähes kymmenen vuotta. Akatugba vapautui puoli vuotta kirjemaratonin jälkeen. Vuonna 2016 hän tuli käymään Suomessa ja vieraili yhdessä koulussa, jossa oppilaat olivat kirjoittaneet kirjeitä hänen puolestaan. Tällaiset ovat hienoja hetkiä.
3. Minkälaisia oivalluksia nuorilla on ollut?
Viime vuonna kirjemaraton keskittyi ensimmäistä kertaa Suomessa tapahtuvaan ihmisoikeusloukkaukseen, Suomen translakiin. Sakris Kupila toimi kampanjan kasvona, ja kävimme hänen kanssaan vierailulla eräässä koulussa. Kuulimme koulun opettajalta, että kohtaaminen oli ollut todella tärkeä monille oppilaille. Aihe tuli lähelle.
Nyt yläkoulussa olevalle sukupolvelle sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ovat aika itsestään selviä asioita. Heille oli suuri yllätys, että tällaista tapahtuu Suomessa. He myös havahtuivat siihen, että heillä on oikeasti valtaa vaikuttaa asiaan ja mahdollisesti muuttaa lakia.
4. Minkälaisia vaikeuksia olette kohdanneet?
Meidät saatetaan nähdä hirveän radikaaleina ja poliittisina, varsinkin jos puhumme Suomessa tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista ja viemme kampanjoita kouluihin. Vaatimuksemme nojaavat kuitenkin tarkkaan tutkimukseen ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Olemme pyytäneet Opetushallitukselta lausunnon koulujen osallistumisesta kampanjoihin. Opetushallituksen mukaan tällaista kampanjointia voi tehdä, koska kaikille kuuluu sananvapaus ja ilmaisunvapaus.
Monia voi myös mietityttää, onko lasten ja nuorten ymmärrystaso tarpeeksi korkea tällaisten asioiden käsittelyyn. Me valitsemme ihmisoikeuskasvatuksessa käytetyt tarinat tarkkaan niin, että ne on helppo ymmärtää.
5. Minkä vinkin antaisit globaalikasvatusta tekevälle järjestölle?
Kerro onnistumisista! Globaalikasvatuksen aiheet liittyvät usein pielessä oleviin asioihin. Ihmisiä on kuitenkin vaikea motivoida toimimaan, mikäli heille ei kerrota aikaan saaduista muutoksista.
Neuvon myös menemään rohkeasti omilla teemoilla eteenpäin vastustuksesta huolimatta. Vaikka jotkut teemat saattavat nyt tuntua todella radikaaleilta, muutaman vuoden kuluttua ne ovat jo ihan normaaleja. Sillä tavalla luodaan muutosta.
