Globaalikasvatus on toimintaa, jolla kannustetaan ihmisiä aktiiviseen ja vastuulliseen maailmankansalaisuuteen vaikuttamalla tietoihin, taitoihin, arvoihin ja asenteisiin. Tavoitteena on lisätä kriittisen ajattelun taitoja ja ymmärrystä siitä, miten jokainen meistä on kytköksissä maailmanlaajuisiin ilmiöihin kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen, rasismiin, ympäristökatastrofeihin tai pakolaisuuteen, – ja miten omalla toiminnallaan voi vaikuttaa globaalisti oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
“Globaalikasvatuksen tehtävänä on kannustaa ihmisiä arvioimaan kriittisesti maailmaa ja omaa asemaansa siinä; avaamalla heidän silmänsä, sydämensä ja mielensä sekä maailmanlaajuisille että paikallisille todellisuuksille, ja herättämällä halu rakentaa oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavampaa maailmaa.” (Dublinin GE2050 julistus, 2022)
Globaalikasvatusta voidaan pitää kattoterminä useille erilaisille kasvatuksen suuntauksille. Siihen liittyvät kysymykset muun muassa ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, kestävän kehityksen, luonnon monimuotoisuuden sekä maailmanlaajuisten ja paikallisten ilmiöiden yhteyksistä.
Tällä verkkosivustolla globaalikasvatus on, Eurooppalaista globaalikasvatuksen julistusta (Maastiricht 2002; Dublin 2022) mukaillen, jaettu globaalikasvatuksen teemoihin. Teemat linkittyvät monin tavoin toisiinsa ja tarjoavat monipuolisia ratkaisuja globaalikasvatuksen tavoitteiden toteuttamiseen ja aktiivisen maailmankansalaisuuden edistämiseen käytännössä.
Globaalikasvatus ohjaa elinikäiseen oppimiseen. Se on tunnistettu keskeiseksi keinoksi edistää kestävää kehitystä ja globaalia oikeudenmukaisuutta niin Suomessa kuin maailmalla. Globaalikasvatuksen parissa toimivat lukuisat eri tahot.
Globaalikasvatus on viime vuosina herättänyt kasvavaa kiinnostusta myös tutkimuskohteena. Globaalikasvatuksen laadukkaaseen toteuttamiseen on niin ikään tarjolla monenlaisia inspiroivia työkaluja.